Uusi karitsa syntyy 4.02.2011

Tässä ihan vastasyntyneenä pikkuinen uuhi-karitsa. Tai oikeastaan se oli valtava!!
3pvä ikäisenä painoi 6125g ja oli saman kokoinen kuin 10pvä ikäinen velipuoli...


Emo lopetti iltapäivästä syömisen ja alkoi seisoskella pihalla yksin tai nurkissa. Makoili eteisessä kylmässä. Maha ei ollut enää leveä pöytä vaan tipahtanut alas ja kyljissä oli selkeät "nälkäkuopat" alapää oli turvonnut.
Illalla sen oli erittäin vaikea mennä makaamaan.
Kävin koko illan ja yön kahden tunnin välein lampolassa.
Tilanne näytti aina samalta. Lammas pötkötteli tai seisoi ja sai välillä pieniä supistuksia.
Kun tulin 0500 lampolaan, oli tyttö jo syntynyt. Nuoltu kuivaksi ja kaikki oli hyvin.

Jos haluaisi päästä synnytykseen, pitäisi varmasti käydä tunnin välein.
Mutta luulisin kaksi tuniakin riittävän, että jos on ongelmia,niin siinä pitäisi keretä auttamaan kuitenkin.

Mies kyllä ehdotti tekevänsä makuulaverin seinään!! :)
Sellaisen jonka voisi aina nostaa seinälle, kun ei tarvitse.
Minusta se itse asiassa on hyvä idea!!!
Olisin varmaankin jäänyt torkkumaan siihen, enkä ravannu edes takaisin!!



Tässä velipuolet samana hetkenä noin 10pvä ikäisenä. En saanut oikein hyvää yhteiskuvaa.




Tässä muutaman tunnin ikäisenä.
Tämä karitsa oli ainokainen ja iso kooltaan. Ja sen huomasi kaikessa. Se ei välitä lampölampusta vaan makoilee palelematta pakkasen puolella emon vieressä. Kulkee ja kävelee emon perässä alusta asti.
Villa on tiheää ja kikkaraista. Harmaata alta ja musta päälivilla.

Saa maitoa ilmeisesti jopa yli tarpeen koska rehu ei kiinnosta vielä viikonkaan ikäisenä. Ei edes maistele!?
Kolmoset alkoivat melkein heti harjoittelemaan muulla ruualla.

Minulla on kuivattuja lehtiä karitsoille, koivua, pihlajaa, pajua, maitohorsmaa ja nokkosta. Se on todella iso herkku!!
Harjoittelevat lehdillä,heinällä ja salaatilla ja leivänmurusilla.



Emo vei jo kolmosia ulos. Näin kylmän näköistä oli Pikku-Uuhen synttäreinä. En vain millään muista lukemia.






Pienin kolmosista tahtoo kyyristella pihalla, mutta selviää mukana.
Käy ottamassa vähän väliä emolta hörppyjä.
Emo sallii sen aina ulkona karitsan palellessa, mutta tavallisesti on jo "imetysajat"




Tässä onkin tyttö jo kaksi ja puoli viikkoa vanha.
Iso ja kaunis. Näyttää harmaantuvan kokoajan enemmän.



Koiraa ei pelkää ollenkaan, mutta äiti on niin ylihuolehtivainen...
Puskee koiraa ihan kunnolla.
Bili on jo niin tottunut puskemiseen, että kääntää olkapään puskettavaksi ja kiltisti väistää minua mulkoillen.
Alussa se aina irvisti ja yritti näykätä...

Hauskinta on kun karitsat juoksevat nuuskimaan koiraa ja mammat perässä uhkaillen ja koira ei tiedä mitä tehdä!! Niin tekisi mieli nuuskia karitsoita, mutta juoksevat mammat pelottaa!!

Tässä emo tuijottaa vihaisesti koiraa ja koira yrittää omalla kielellään kertoa olevansa vaaraton... Mutta aikamoinen kielimuuri on välissä...

Koira ei saa mennä aitaukseen. Se on ihan lampaille vain, mutta lampaat tulevat koirasta huolimatta pihalle ruokinta aikaan.
Joten suhde on lähinnä vain vastenmielisyyttä, ei pelkoa.