Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 30. joulukuuta 2011

Synnytysapua uuhelle

Loppu hyvin kaikki hyvin

Tämä oman lihan kasvattaminen ja eläinten pito on joskus hyvin raskasta ja sotkuista ja kamalaa. Se on myös asia, joka saa välillä kantamaan huolta niin paljon, että tekisi mieli nukkua eläimen vierellä makuupussissa.
Tämä aiheuttaa myös yllättäviä kuluja. Tai periaatteessa, niihin tulee aina varautua.

Karitsa pitää jalkaa koukussa, koska sitä ei saa suoraksi

Minun vanhin uuheni Päkä synnytti 28. päivä kaksi valkoista karitsaa. Molemmilla on oikeassa jalassa jotain vikaa. Mutta koska vika meni kokoajan parempaan suuntaan en ole siitä ollut huolissani.
Tänään eläinlääkäri katsoi karitsat ja totesi, että niillä on aika yleinen jänteen lyhyys tai kiristymä.
Oireet oli, että jalka ei mene ihan suoraksi. Jää enemmän koukkuun kuin normaalisti.
Ja kun karitta yrittää kävellä, niin jalka aina taipuu polvesta. Nehän yleensä kopottelee polvet ikäänkuin "lukossa". Nyt polvea ei saa "lukkoon".
Kipuja ei siis ole ja jalkoja voi sievästi, hellävaraisesti hieroa ja venyttää. Vain siihen asti mitä se taipuu itsestään.
Yleensä toipuu pikkuhiljaa eläimen alkaessa liikkua.

Mutta se miksi meillä kävi tänään eläinlääkäri on eri juttu.
Musta vohla, niin kaunis ja vahva

Minun rakkain uuheni Helmi alkoi eilen synnyttämään. Synnytys eteni hyvin hitaasti ja se makasi maassa ja yritti kovasti pinnistellä. Mitään ei tullut.
Lopuksi meni vedet ja siltikään mitään ei tapahtunut.

Helmen takapää ei ollut mitenkään erityisen turvonnut taikka iso, niin minä, tyhmyyksissäni, oletin sen vielä olevan avautumisvaiheessa. Odottelin siksi vielä pari tuntia.
Onneksi uskalsin lopulta kokeilla sormella.

Pesin uuhen takapuolen ja käteni kyynerpäitä myöten ja sitten vielä käytin käsidesiä. Laitoin sievästi sormet sisään ja aloitin tunnustelun. Uuhihan olikin täysin valmis synnyttämään. Käteni mahtui sinne helposti.
Äkkiä huomasin, että karitsa oli tulossa perätilassa takajalat koukussa. Minun piti sievästi työntää karitsaa vähän sisäänpäin ja suoristaa jalat. Sitten vedin sorkkien takaa karitsan ulos.

Lampolassa on puhuttu paljon, että kannattaa tarkistaa onko lisää tulossa ja tyhjentää uuhi karitsoista. Vedin sitten vielä toisenkin perätilassa olevan.
Puhdistin aina ensimmäisenä suun ja puristelin limaa ulos. Toiselta vähän imaisin omalla suulla, koska se rohisi hengittäessään.

Seuraavaksi syvällä uuhen sisällä oli jokin epämääräinen möykky, josta en millään saanut selvää, että mitä se on.
Kun tunnustelin sormeni osuivat kuoppaan jossa oli terävät reunat. Tajusin millisekunnissa kuopan olevan silmäkuoppa. Säikähdys oli karsea. Mutta tajusin aika äkkiä, että se ei voinut olla elävän karitsan silmä. Elävällä eläimellä ei voi tuntua niin terävää luun reunaa vaikka kuinka olisin ollut varomaton.

Tunnustelin lisää ja löysin möykystä kaksi jalkaa ja vedin sievästi ulos.
Sieltä tuli elävä valkoinen karitsa jonka takajalkoihin oli kietoutunut pieni, aikoja sitten kuollut sikiö.
Elävä pässipoika oli koko takaosastaan ruskean paksun limaisen massan peittämä. Samaa likaista massaa mitä irtosi hajoavasta kuolleesta karitsasta.


Sisällä oli noin 20cm pitkä, kuollut karitsan sikiö

En saanut karitsaa millään puhtaaksi ja se oli selvästi heikompi kuin muut ja paleli ja värisi.

Kiikutin sen nopeasti sisälle lämpimään veteen ja pesin sen ammeessa puhtaaksi. Ruskea mössö oli todella lujassa. Kuivasin karitsan hyvin ja käärin lämpimiin pyyhkeisiin uunia vasten.

Sillä aikaa kun karitsa lämpeni, kuivasin ja autoin emoa muiden karitsoiden kanssa.

Kuivasin niitä kuivilla oljilla ja autoin tissille. Toisena syntynyt musta vohla oli ja on todella vahva ja tiitterä. Valkoisilla karitsoilla on lyhyempi ja ohuempi karva. Ja vähän heikompia. Sattumoisin molemmat mustat karitsani ovat olleet heti syntymästään vahvoja ja reippaita.

Hain sitten nopeasti pelastetun karitsan sisältä. Onneksi emo ei hyljeksinyt sitä. Hieroin varalta turkkiin emon hajua.

Meillä ei lämpölamppu ole hyvä systeemi näin lauhoilla keleillä. Emolla tulee kuuma ja se häipyy joko ulos tai lampolan kylmään eteiseen. Siksi olen tehnyt karitsoille takit.
Se on ollut oikein toimiva systeemi.

Olin kuitenkin erittäin huolissani uuhesta. Siksi kävin lampolassa muutaman tunnin välein.
0400 se oli vielä täysin kunnossa.
Mutta neljän tunnin päästä jo "outo" Näin sen heti. Korvat löpsöttävät alaspäin ja kuten arvasin, ruokahalu oli kadonnut. Hain sille herkkuja ja uutta heinää, mutta mikään ei maistunut.
Mittasin lämmön ja se olikin 40,1
Eli kuumetta.
Lampaan lämpö on maksimissaan 39,5. Siitä yli on jo kuumetta. Normaalisti nuo ovat kyllä siinä 38,5 paikkeilla.

Soitin heti eläinlääkärin. Arvelin kohtutulehdusta. Viimeiset jälkeisetkin olivat pahanhajuisia ja täynnä sitä ruskeaa mohnää mitä oli kuolleessa karitsassa.

Eläinlääkäri tuli jo 1000 aikaan ja totesi kyseessä olevan kohtutulehduksen.
Pötsikin oli hyvin hiljainen.

Helmi sai penisiliinikuurin, kipulääkettä ja oksitosiini hormoonia.
Sain kasan ruiskuja ja lääkettä, jotka tulee ohjeiden mukaan pistää nahan alle.
Lääkärin käynti maksoi 89 euroa.

Jututin lääkäriä ja hän kertoi, että jos ei muutama kunnon supistus tuota tulosta synnytyksessä, kannattaa antaa apua. 10-15minuuttia kunnollisia supistuksia ja jos ei mitään tapahdu, niin ehdottomasti kannattaa auttaa.

Pestään uuhen takapuoli ja omat kädet tai käytetään hanskaa. Avun auttamista ei tarvitse pelätä, se harvoin aiheuttaa kohtutulehdusta.

Eli minun Helmi rukkani pinnisti varmaan 3-4 tuntia turhaan. Ei se tästä ajasta kokoajan siis synnyttänyt. Käveli pihalla ja lampolassa. Mutta ihan turhaa kärsi kipua ja väsyi.

Ensi kerralla puutun heti, kun huomaan, että synnytys ei etene normaalisti!!


Emon takapuoli on aina kauhean näköinen synnytyksen jälkeen

Muutaman tunnin ikäisenä jo tutkii paikkoja

Takit päällä pysyy lämpimänä




torstai 29. joulukuuta 2011

Joulun tähteet

Joulun välipäivien jämälautanen


Tänään menee hernekeittoon viimeinen kinkun viipale.
Joulun jämäruuat on sitten virallisesti syöty!

Tänä vuonna kaikki meni. Mitään ei tarvinnut kaataa kanoille. Olin osannut arvioida oikein.
Oli nautinto syödä tähteitä, kun niitä ei ollut liikaa. Tiesi, että näistä selvitään :D

Tänään laitan siis ensimmäistä kertaa taas ruokaa... Hohhoijaa, en ole kuitenkaan innoissani. Olis se vielä yksi päivä mennyt jämillä :D

Mainostan tässä vielä MÄTIHYYDYKETTÄ
Se oli todella hyvää!! Menestys!! Sopii juhlaan kuin juhlaan! Ja helppo tehdä.
Tattaririeska sopi sen kanssa kuin nyrkki silmään.
Minulla on ollut taikinatiinussa kokoajan taikinaa happanemassa ja siitä tehty parin päivän välein rieskaa mädin ja lohen alle.


Hitsin hyvää

Joulun soseet, ei laatikot

Tänä vuonna ilman imellytystä
 Meillä ei lapsuudessa laatikoita pidetty suomalaisen perinteen mukaan uunissa.
Tehtiin lanttu- ja hernesose. Jotka sitten vain lämmitettiin voin kera ennen ruokailua uunissa.
Maku on raikkaampi ja vähemmän makea.

Tänä vuonna tein siis vain soseet.


Lanttu keitetään miedosti suolatussa vedessä ja soseutetaan.
Mausta suolalla ja voilla mieleiseksi. Minä lisäsin voin vasta lämmittäessä pinnalle.
Tänä vuonna keitin lanttua puolet vähemmän 2 kiloa. Siitä tuli kaksi 700g foliorasiaa. Se riitti hyvin. Toinen rasia jäi välipäiviksi.

Herneet taas keitetään vähässä vedessä paksuksi puuroksi.
Minulla oli 500g turvotettuja herneitä ja litra keitin vettä.
Mausta suolalla ja voilla. Tähänkin lisösin voita vasta lämmittäessä.

Tein molemmat soseet edellisenä päivänä ja lämmitin uunissa ennen ruokailua.


Uunista otettuna
Perinteisen Hernetuuvingin ohje
Ja perinteisen Lanttulaatikon


Rosolli vuonna 2011

Löytyi lisää joulukuvia
 Rosolli oli tänä vuonna, suolakurkkua, etikkapunajuurta ja kotimaista omenaa.

Kastikkeena Lidlin vispikermaan vispattua punajuurilientä.

Vispikermaan siksi, että se pysyy vähän kauemmin kasassa.


Sekoittelin valmiiksi jo edellisenä iltana. Ei haitannut vaikka kaikki värjäytyi punajuuresta.


Viime vuoden ohjeessa oli myös porkkanaa ja sipulia. Tämä kelpasi paremmin lapsille.


keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Meisi-vuohi kuolee

Meisi oli jo löytänyt paikan meidän laumassa
Meisin kuoleman jälkeen syntyi kaksi karitsaa


Meisi-vuohi sai keskenmenon 20. joulukuuta.
Sen jälkeen se oli vaisu ja söi huonosti.
Hoidin sitä ja 24.12 illalla 21:00 mittasin lämmön ja se oli normaali. Se oli siirretty kanalaan, koska se oli hiukan alilämpöinen ja vaikutti palelevaiselta.
Ajattelin johtuvan huonosta ruokahalusta ja puin sille loimen ylle ja siirsin lämpimään kanalaan.
Se joi ja söi jonkin verran ja jäi makaamaan kiltisti oljille.

Ja aamulla se olikin kuollut!?

Menin myöhemmin ja tein sille "ruumiinavauksen", halusin nähdä, löytyisikö mitään syytä.

Löysin kaksi kummallista asiaa. Sillä oli ruumisontelossa, lähellä selkärankaa hyytynyttä verta.
Paljon, arvioin, että noin 5dl. Ne olivat paksuja, pitkiä hyytyneitä pötköjä.
Johtuiko keskenmeno verenvuodosta vai verenvuoto keskenmenosta? Sitä en tiedä.

Toinen kummallisuus oli valtava sappi. Se on yleensä ehkä lusikallisen verran. Meisillä sappi oli niin iso, että sappinestettä oli pari desiä.

Joten ehkä taustalla oli muutakin sairautta?

Harmi oli kova, koska Meisin kanssa olen taistellut ennenkin.
Ja Meisi oli ihan vasta kesyyntynyt ja odotin innolla kilejä ja tulevaa lypsämistä.

Mutta tällaista sattuu. Eläimet sairastuvat ja joskus tuntuu huono onnikin seuraavan. Olen nyt siis ilman vuohia ja se kyllä harmittaa.
Mutta jos joskus kohdalle sattuu, niin ehkä  tulee toinen vuohi.
Vaikka vuoheton on huoleton, niin kuulin vasta. Mutta kyllä sitä aina muutama huoli mahtuu tänne lisää :)



sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Morfar´s pølse,Virheineen


Tämä on minun lapsuuden juhlaruoka, sitä oli joka joulu.
Yritin tehdä ensimmäistä kertaa itse ja tässä tuli muutamia virheitä, mutta julkaisen kuitenkin ohjeen.
Näen sitten tästä helposti, mitä tehdä eritavoin.
Vaikka tein muutaman mokan, niin maku onnistui aivan loistavasti!! Hirveestä köntistä ei jäänyt paljoa jäljelle, vaikka joulupöydässä oli kinkkukin!!



 Yhden lampaan kuvelihat
 2 kiloa lampaanlihaa ronskeina kuutioituna, mielellään rasvaisinta, mitä löytyy
500g sipulia
2tl suolaa
5tl hienoa mustapippuria


vasemmalla liian löysää ommelta. Oikealla niin tiukkaa, ettei ompeleita näy.

 Lampaan kuvelihat ommellaan yhteen kalastajanlangalla mahdollisimman säännölliseksi suorakaiteeksi.
Ompeleet tulee olla todella tiukkia. Mamma hylkäsi ompeleeni kahteen kertaan :D




Sitten ommellaan kuveliha pussiksi. Ja muista koko ajan tiukat ompeleet

Tässä ensimmäiset virheeni, jauhoin täytteen liian hienoksi ja käytin rouhittua pippuria

 Sitten tehdään täyte. Pilkotaan lampaan lihaa isoiksi kuutioiksi ja lisätään sipulia, vähän suolaa ja mustapippuria. Tai mustapippuri on tässä tärkeä. Sitä laitetaan paljon. itse olen vähän varovaisempi, koska osa lapsistakin tykkää tästä.

Täyte sekoitellaan hyvin ja tungetaan pussiin.
Kuvassa on vain puolet lopullisesta täytteestä. Minun piti tehdä toinen satsi, koska sitä meni pussin sisään paljon enemmän kuin luulin.

Tässä vaiheessa minuun iski epätoivo. Olin varma, että tämä ei edes onnistu ja tungen tähän hirveästi lihaa ja näen vaivaa ja kaikki turhaan. Olin varma, että koska käytin pässin lihaa, niin sekin on virhe. Että pässi maistuu jotenkin pahemmalle kuin uuhi. Ja koska tähän laitetaan rasvaista lihaa ja ihan rasvaa, niin ajattelin, että varmasti se pässin rasva maistuu lähinnä villasukalle...
Onneksi olin täysin väärässä!! Ja siksi olinkin erityisen riemuissani, kun jouluvieraat tykkäsivät rullasta!!

Kolmas virhe. Narua pitää kiertää paljon enemmän ympärille ja toisinpäin myös!!

Kun pussi on täynnä täytettä, ommellaan sen suu oikein hyvin kiinni!
Ja pötkön ympärille kierretään tiukasti lankaa. Paappa tuumasi, että liikaa ei voi laittaa.
Kierretään siis myös toisinkin päin. Että päät tulevat myös tiukkaan kierretyksi. Kuvassa on siis aivan liian vähän narua. Ja senpä takia pussi halkesi päistään.


Tämän jälkeen pussi laitetaan suolaveteen.
Sen tulisi olla siinä mielellään 14 päivää.

Minulla oli tällainen suolaliemi


Suolalaukka

Alkuperäinen ohje täällä


  Löysin kivan ohjeen, missä suolaveteen laitettiin myös laakerinlehtiä. Tuoksu liemessä oli ihana aivan laakerinlehtien ansiosta.

Alkuperäiseen ohjeeseen tulee sokeria ja suola liotetaan kylmään veteen. En jaksanut sellaista odottaa, vaan kiehautin veden ja laitoin suolan kiehuvaan veteen laakerinlehtien kanssa.

Kun liemi oli jäähtynyt nostin liharullan suolaveteen.

500g merisuolaa
5l vettä
6kpl laakerinlehtiä

Karppilassa Läskitär neuvoi suolauksesta näin:

Tarkempi noin 9%-suolalaukka kait on 9,1 litraa vettä ja 900g merisuolaa. Toi 9% suolaus siks, ettei siinä oleva liha pilaannu edes talven yli suolaukses. 60-luvul viel yleisesti sika suolattiin tiinuun koko talven käyttöä varten. Ei kevyt suolaus olis riittänyt yli puoleks vuodeks pitämään liha syömäkuntoisena. Ja ensmäinen laukka oli miedompi,mis sika oli viikon tai pari ja paloja käänneltiin välillä. Sit keitettiin uus säilytys laukka. Tiinu tyhjennettiin ensimmäisest laukasta kokonaan,koska siihen ei saanut jäädä mitään veristä eritettä. Valutetut lihat ladottiin takasin lihatiinuun ja uus jäähtynyt 9%-suolalaukka kaadettiin päälle. 




Kun rulla on ollut suolaliemessa aikansa se pitää keittää. Se keitetään suolattomassa vedessä hiljaisella porinalla.  Keittämiseen meni noin 4 tuntia.
Keitin sitä kunnes lihamittarissa luki sianlihan kypsyys ja jätin hautumaan liemeensä.

Näin ei saisi revetä! Siksi pitää kiertää narua päihin myös


Innokas jo maistaan, puukko vain heiluu.


Rulla ruukataan laittaa painon alle muutamaksi tunniksi. Mutta rullan tulisi olla ehjä!! Koska muuten rasvaa valuu pois.

Naruja voi vedellä pois, mutta ne kuuluu tähän kuin ruodot kalaan ;)

Näin vähän jäi?? Olen niiiiin iloinen :)



 

2012 marraskuu

uusi rulla menossa suolaveteen

Ompelin pussin tälläkertaa pykäpistoilla ja tuli minusta vahvempi niillä!


Tälläkertaa otin virheistä oppia ja ostin tuoretta jauhettua pippuria ja leikkasin lihat isommiksi paloiksi

Luumusoppa pakasteluumuista

Todella hyvää
Tänä vuonna oli mummolasta sinikkaluumuja ja yleinen keltainen.
Ne ovat hyvin kirpakoita, aivan eri makuisia kuin kuivatut. Ja koska en halunnut sokeria käyttää, käytin makeutuksena kuivattuja luumuja.
Yhdistelmällä tuli paras soppa tähän mennessä :)

250g kuivattuja luumuja
500g kotimaisia luumuja
1l vettä
3tl psylliumia + lasi vettä

Liotin kuivattuja luumuja litrassa vettä ja keittelin siten pehmeäki.
Surautin sauvasekoittimella tasaiseksi ja lisäsin pakastetut luumut.
Kiehautin ja lisäsin psylliumin, joka oli turvotettu hetken vedessä.

Tässä viime vuoden luumu-rusinasoppa




perjantai 23. joulukuuta 2011

Sienisalaatti ranskankermalla



Tänä vuonna tein salaatin Lidlin ranskankermaan ja punasipulilla, tuli todella hyvää.


350g suolasieniä, viruttele ja liota sienet sopivan suolaiseksi. Valuta todella hyvin!
200g ranskankermaa
1 punasipuli, silputtuna. Jos et pidä väkevästä sipulista, käytä sipulisilppua kylmässä vedessä ja valuta hyvin.

Sekoita kaikki keskenään

Viime vuoden jogurttisienisalaatin ohje on täällä





Mätihyydyke

Hyydytystä noin 4h




Tämä on ystäväni ohje ja vihdoin sain aikaiseksi kokeilla.
Kakku on vasta hyytymässä, mutta mätikerma oli niin hyvää, että aivan sama onnistuuko hyydytys :)
Julkaisen jo ohjeen!

250-300g mätiä
ruohosipulia noin desi silputtuna
yksi puna sipuli silputtuna
yksi purkki ranskankermaa
2dl kermaa vaahdotettuna
mustapipuria, (suolaa)
5 liivate lehteä taikka (2,5tl liivatejauhoa + 2,5rkl kylmää vettä. Kun liivate on turvonnut, 30s mikrotus)

Sekoita sipulit ja kermat keskenään. Lisää mäti ja sekoita sievästi. Pippuroi ja suolaa maun mukaan. En lisäänyt suolaa.
Tee liivate ja lisää hyvin sekoitellen massaan.
Laita irtopohjavuokaan taikka silikonvuokaan.

Minä käytän liivatejauhoa, koska se on niin helppoa!!


Lidlistä löytyy edulliset ja rasvaiset ainekset


Rödkål


Tarkoitus oli tehdä Antti heikkilän haudutettua punakaalta, mutta joku oli juonut omenamehuni...

Joten tei vanhan ohjeeni mukaan, norjalaisittain makeanhapanta surkålia.

Tässä ohje isompaan annokseen.


750g ohueksi suikaloitua kaalta
25g voita
0,5dl vettä
1tl suolaa
1,5rkl viinietikkaa
1g steviaa, stevioissa on eroa. Minulla on siis tätä
1tl kuminaa (vähän enemmän jos siitä tykkää, tämä on minun annos, koska en siitä tykkää, mutta pieni määrä kuitenkin on tässä hyvä!!)

Laita kattilaan/pataan voi ja vesi. Sitten puolet kaalista ja puolet mausteista. Loput kaalit ja loput mausteet.
Hauduta pienellä tulella muutaman tunnin. Kunnes neste on haihtunut ja kaali kypsää.
Tarjoile lämmitettynä tai kylmänä. Minusta lämpimänä paras.

Lohkoperunoita

Peruna meillä juhlaruokaa :D
Testasimme eilen myös lohkoperunoita. Tarkoitus oli saada perunasta sellaista, että lapsetkin syövät.
Meillä ei perunalaatikot, eikä muusi enää jostain syystä kelpaa.

Tämän idea on myös esivalmistelu ja helppous.

Esivalmistelut, ennen ruokailua, vaikka edellisenä päivänä.

Lohko perunat kylmään veteen.
Laita kattila kiehumaan. Kun vesi kiehuu, keitä noin 8min. Meillä oli lajikkeena paras ;) eli Tyrnävän Harri Mäläskän perunoita.
Valuta perunoista vesi ja anna kuivahtaa lävikössä lämpimän kattilan päällä.

Kun perunat kiehuvat, tee sopiva rasvakastike.
Meillä oli voita ja neitsytoliiviöljyä ja valkosipulia. (lisäämme seuraaviin myös sipulia)Mausteena myös vähän soijakastiketta.
Laita rasvakastike uunipannulle ja pyörittele perunat hyvin rasvassa.
Nyt laita perunat jäähtymään ja säilö ne kunnes ruoka-aika lähestyy.

Paista sitten 225 astetta 20-?
Paistoaika riippuu koosta ja lajikkeesta.

Nämä perunat kelpasi kaikille :)

Gluteeniton joulupuuro tattarista

Todella hyvää! Ei häviä riisi tai ohrapuurolle ollenkaan! :)


Testasin eilen joulupuuroa tattarista. Tein sen tattarirouheesta varulta, eli kokonaiset suurimot on yhä testaamatta.
Kaupasta löytyi kotimaista tattarijauhoa, mutta ei rouhetta?? Kokeilen ensi kerralla toisesta kaupasta.




Minun tattaripuuro noin 4 hengelle, useammalle jos puuro on vain osa ruokaa. Ja lisukkeina kananmunaa ja leikkeleitä ym.

2 dl tattarirouhetta
1l tilamaitoa
2mm suolaa

Laitoin rouheet maitoon likoon. Ne olivat liossa noin 5-6 tuntia.
Joulupuuron rouheet aion laittaa yöksi kylmään maitoo.

Sitten keittelin hiljaisella tulella kypsäksi. Siihen meni noin 30min.
Suolaa lopuksi oman maun mukaan. 


 Kaikki tykkäsivät, söimme voilla ja kanelilla ja osa halusi ripauksen steviaa.



Puuhella oli eilen kovassa käytössä :)

torstai 22. joulukuuta 2011

Makea hapankaali jouluksi


Olen aika ylpee! Tuli just kuin kaupan :D


Päivitän tämän tähän etusivulle, jos joku uskaltaisi kokeilla!! Tämä herkku on norjasta ja lupaan, että on hyvää.
Mietin tässä, että kokeilen tehdä stevialla.
Ja puolet vähemmän :D
Jouluna on niin paljon lisukkeita, että aina jää kaikkea yli.
Viime jouluna taisi puolet jäädä tätäkin.


Surkål

2kg valkokaalta, silputtuna (sellainen tavallinen kokonainen kaali)
50g voita
2tl suolaa (aikuiseen makuun vähän enemmän)
3rkl omenaviinietikkaa
2rkl sukrinia
1rkl kuminaa
1dl vettä

Leikkaa kaali ohueksi silpuksi ja laita kattilan pohjalle voi ja vesi.
lado puolet kaalista kattilaan ja ripottele puolet sukrinista, etikasta, kuminasta ja suolasta päälle.
Lado loput kaalista kattilaan ja loput mausteista.
Nosta kiehuvaksi ja laske sitten lämpö. Anna hautua noin pari tuntua kannen alla. Ravistele kattilaa välillä ja sekoittele sievästi.
Kaali on hautunut tarpeeksi, kun se on sanut kuvan mukaisen ruskehtavan värin.

Suolakeksit


Aivan ihania, maistuvat ihanilta kaikkien tavallisten suolakeksitäytteiden kanssa.



Idea lähti S.J:n vinkistä. Hän antoi ohjeen paistinpannulla paistettavista leipäsistä.
Minulla oli taikinatiinussa valmiiksi hapanta löysää tattaritaikinaa. Ja ajattelin kokeilla paistaa sitä pannussa.
Leipä oli aivan ihanaa!

Mutta halusin vähentää hiilareita ja lisätä rasvaa joten lisäsin seuraaviin mantelijauhetta.

Lisäsin mantelijauhetta yhtä paljon kuin oli taikinaa.



 Eli otin tiinusta 90g tattaritaikinaa ja lisäsin 90g mantelijauhetta.
Taikinasta tuli mukavan leivottavaa, kuin keksitaikina.

Painelin pussin välissä taikinan ohueksi ja otin muotilla paloja.


Paistoin extravirgin oliiviöljyssä kauniin väriseksi.
Ensimmäinen sydän halkesi. Vaivasin taikinaa enemmän ja loput pysyi ehjänä.
Maku on ihana ja rakennekkin muistuttaa hyvin paljon suolakeksiä!

Täällä on ohjeet tattarijuureen.
Minulla oli siis tiinussa juuri, johon lisäsin eilen pari desiä tattarijauhoa ja annoin hapantua yö yli.


Joulukoristeita ja touhua

Tänä vuonna paketoitiin kierrätyspaperiin :D



Täältä löytyy alkuperäiset ohjeet


Kivoja koristeita ja mukava tehdä!









Suklaata!!!???
Jossain oppaassa on sanottu, että kaakaota ei saa alle 1vuotiaalle antaa.
Mutta Liinulle on tulossa toinen etuhammas ja halusin edes hetkeksi rauhaa...
Liinu on kiukkuinen kuin ampiainen tehdessään hampaita ja vaatii syliä 24/7.
Ei ollut antaa luutakaan, niin sai sitten suklaata...



LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...