perjantai 12. marraskuuta 2010
Sian teurastus
Kesäpossujen tarina on tässä
Tässä on ensin ensimmäisestä teurastuksesta tarina:
Teurastus
Hankin pulttipyssyn teurastusta varten ja Paapan sitä käyttämään ;)
Pidin vuorokauden possua ilman ruokaa ja ruualla sen houkuttelu teuraspaikalle onnistui.
Possun pitää olla todella nälkäinen, muuten se ei onnistu. Nytkin se mietti kauan, uskaltaako jättää kaveriaan ja lähteä yksin seikkailulle. Tyttöpossulle oli kuitenkin korvapuustit liian iso houkutin ja se käveli kiltisti pullan perässä.
Perillä tarjosimme ämpäristä ruokaa. Ämpäri olikin huono, koska se peitti otsan.
Eli vati on parempi.
Ja niin päättyi possun elämä, mitään tietämättä, ruuan edessä.
Possu tulee heti pistää.
Itse suolistus oli meillä vielä aika hakusessa.
Siihen en voi antaa vinkkejä kuin ehkä vasta poikapossun jälkeen :D
Mutta sen verran vinkkiä, että raskas se ruho on!!! Kannattaa hankkia jokin nostolaite.
Paappa toi seuraavaa possua varten ketjutaljan.
Varaa nostolaite avuksi.
Puhtaita pressuja ja liinoja ja hanskoja ja astioita sisäelimille ja suolille. Suolille pitää olla mielellään sellainen rakennusämpärin kokoinen. 10l on liian pieni.
Varaa Mamma tekemään ruoka ja katsomaan lapsia ja tietenkin neuvomaan, miten se teurastus oikeasti tulisi tehdä!! :)
Teurastuksessa menee yllättävän paljon aikaa ekakertalaisilla. Ja valmiiseen ruokapöytään oli mukava tulla!
Kalttaus
Kalttauksessa levitetään kuumavettä ja kaavitaan päällimmäinen ihokerros karvoineen pois.
Se oli todella kova homma. Kuumaa vettä meni varmaankin 100litraa!??
Ja kaapimista riitti.
Pitkä terävä veitsi oli minulla helpoin käsitellä kun pidin sitä molemmista päistä kiinni.
Lopuksi poltimme harjakset jotka eivät lähteneet kalttauksessa.
Paloittelu
Annoimme roikkua ja kolmantena päivänä paloittelimme.
Meillä onnistui hyvin lihakirveellä ja terävällä puukolla ja moukarilla :D
Lihakirves aina katkaistavaan kohtaan ja pari iskua moukarilla :)
Jaoimme sian kahtia ja sitten paloittelimme omaa puolikasta.
Lihaa tuli kaksi kukkura elintarvikelaatikkoa 98 kiloa!
Varaa puhdas pöytä ja alusta ja levyt leikkuulaudaksi.
Puukkoja, teroitusvälineet (puukot tylsyy)
Kunnon lihakirves ja moska
Isoja muovipusseja ja kertakäyttöhanskoja.
Pääpaloittelijalle viskiä ja pataruoka uuniin, että urakan jälkeen saa lämmintä ruokaa!
Kaiken kaikkiaan koko tämä "vaiva" on ollut tämän arvoista!
Liha on hyvää ja koko touhu onnistuu aloittelijaltakin, kun kyselee rohkeasti neuvoja ja värvää kokeneempaa porukkaa apuun!
Mamma ja Paappa oli meillä korvaamaton apu!
Nyt oli poikapossun vuoro.
Poika päästettiin pois häkistään ja yritettiin houkutella ruualla. Se oli saanut ruokaa edellisen päivän aamuna viimeksi. Mutta silti vapaus oli kiinnostavampaa kuin ruoka!!??
Tyttöpossun sai pullalla mihin halusi, mutta poju juoksenteli ennemmin pitkin pihaa.
Minä piirsin tussilla possun päähän merkin mihin pitää ampua. Se helpotti kovasti ampumista.
Ja kun vihdoin possu tuli teurastuspaikalle syömään se kohtasi loppunsa nopeasti.
Nyykähti kumoon.
Minä pistin heti. Mutta se ei olekkaan ihan helppoa. Oikea kohta ei löydy kokemattomalla ihan heti.
Sain veren pulppuamaan kun pistin kurkkuun lapojen väliin ja syvälle piti pistää.
Kun veri alkoi juosta sika aloitti kuolinpotkut.
Ne olivat välillä rajumpia. Joten siihen ei kannata mennä liian lähelle.
Kalttaus
Viimeksi se oli erittäin raskasta.
Nyt kuumensimme veden kuumemmaksi ja käytimme juuttisäkkejä joiden päälle vesi valeltiin.
Säkit oli agrissa 1,50 kappale.
Kalttaus meni helpommin, vesi vain loppui kesken ja sitä oli keitettävä lisää!
Koko pata ja täynnä, ensi kerralla!!
Tässä vaiheessa possu roikkuu jalat kapulassa.
Mutta emme päässeet kunnolla irroittamaan peräsuolta.
Joten lopuksi sika oli laskettava maahan ja nostettava roikkumaan yhdestä jalasta.
Sitten käsittely olikin helpompaa.
Eli näin. Yhdestä jalasta ja onnistui paremmin.
Seuraavaksi onkin paloittelu.
Tästä se alkaa
Järein asein
Me paloittelimme osat kirveellä, mutta näin jälkikäteen tulin kirjoittamaan, että paloittelu pienempiin osiin kannattaa tehdä sahalla.
Näin ei luut mene rikki ja lihaan ei tule pieniä luun siruja.
Pieniteräinen saha sopii hyvin.
Kyllä tällä meidän perheen ruokkii jouluna!?
Meillä tiedetään mistä se ruoka tulee. Ei purkista vaan eläimestä.
Tässä linkki kesäpossu kuviin
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hieno blogi sinulla! Aivan mahtavia nämä teurastuskertomukset (kuulostan ihan joltain hullulta?).
VastaaPoistaTarkoitan siis, että on hienoa, kun voitte itse kasvattaa oman ruokansa ja tietää mistä se tulee ja miten sitä on kohdeltu.
Haaveilen samasta itsekin, tosin en osaa kuvitella itseäni teurastamassa yhtään mitään, kun en osaa edes kuoria rapua enkä perata kalaa... Mutta te siis elätte mun unelmaa!!
Onnittelut siitä!
Omat vihannekset sentään kasvatan pienellä palstalla ja jo sekin on kaupunkilaislapsilleni elämys, kun löytää mullan seasta ihan oikeeta ruokaa!
Kiitos hyvistä karppiresepteistäkin, varmasti kokkailen niitä lähiaikoina.
-namuro
Kiitos Namuro!! :)
VastaaPoistaMukava kuulla.
Minulla on vielä se kasvimaa tekemättä!!
Ensi kesänä olisi tarkoitus aloittaa!!
Se on tosiaan palkitsevaa, kun saa itse tekemällä ruokaa.
Terkkuja karppaus.infosta! ;) Tosi hieno blogi ja on upeaa saada kurkistaa teurastuksen eri vaiheisiin. Kiva että lapsetkin ymmärtävät mistä liha tulee, arvostus sitä kohtaan mahtaa olla ihan erilaista kuin peruskakrulla..!
VastaaPoistaKiitos :)
VastaaPoistaMukava kuulla kehuja :D
Mietin ensin, miten lapsille tämä asia näyttää ja päätin, että itse tapossa eivät ole mukana, mutta sitten saavat olla.
Juuri sen takia, etteivät luule jauhelihan tulevan jauheliha nimisestä eläimestä :)
Mahtava blogi! Meillä kasvatellaan karitsoita omaan pataan. Teurastuskertoumuksia on siis kiva lukea;) Ja hienoa nähdä, että teillä lapsetkin saa olla "mukana", tietävät, mistä ruoka tulee ja sen eteen pitää nähdä vaivaa.
VastaaPoistaMinusta lihan syönti on TYHMÄÄ. Olen itse kasvissyöjä. Siathan on söpöjä! Mielummin pidän sikaa lemmikkinä, kuin syön sen. En ikinä pystyisi asumaan, tilalla jossa TAPETAAN ihania eläimiä!!!!!!!!! Anteeksi etta kritisoin.
VastaaPoista:) Saa kritisoida!!
VastaaPoistaMinä taas ajattelen eri tavalla.
Julkaisen omia sikakuvia ja teurastuksia siksi, että ihmiset voisivat oivaltaa, että sika on eläin joka ansaitsee hyvän kohtelun.
Sitä ei tulisi pitää betonilla ilman tongittavaa ja ilman tekemistä.
On olemassa parempia vaihtoehtoja. Luomu olisi hyvä vaihtoehto. Kaikki tulevat sikalat tulisi rakentaa luomusikaloiksi. Muihin ei saisi antaa rakennuslupia.
Ajattelen, että koska aina on joku, joka syö lihaa, niin pitäisi se liha olla ainakin eettisesti kasvatettua.
Arvostan suuresti ihmisiä jotka siirtyvät kasvissyöntiin eettisistä syistä. Hienoa, että on periaatteita!!
Minun sioilla ja muillakin syötävillä eläimillä on ollut lyhyt, mutta onnellinen elämä ja sen oikeasti maistaa lihassa.
Tätä lihaa syön mielelläni, ilman omantunnon kolkutusta ;)
Minä kasvisyöjä kirjoitan: Minusta on hauska kuulla, että haluat sikojen voivan hyvin. Se on minunkin mielestä oikein. Arvostan luomutiloja suuresti. Kiitos, että hoidat eläimiä hyvin. =)
VastaaPoistaKiitos! :)
VastaaPoistaJos olisin Kuningatar EI, niin kaikki eläimet tuotettaisiin luomulla. En ehkä luomuruokintaa pidä niin tärkeänä kuin niitä oloja!! Luomussa eläin saa toteuttaa luontaisia vaistojaan. Mutta tietenkin maataloudenkin luomuuntuminen olisi vain positiivista.
Onpa hieno blogi ja hienot kirjoitukset sikojenne kasvatuksesta ja teurastuksesta. Melkein tahdon itsekin tätä :) mutta kuten ensimmäinen kommentoija - en osaa edes kalaa perata :) Varmasti on liha hyvää ja se tietoisuus, että lihasta puuttuvat stressihormonit, antibiootit ja kaikki muu sonta, tekee sen vielä herkullisemmaksi. Karppaus.infosta löysin blogiisi :)
VastaaPoistaKiitos Eikku kommentista!!
VastaaPoistaOlet ihan oikeassa tuossa antibiootti hommassa ja muussa! Se on aika kamalaa mitä nuihin nykylihoihin sotketaan ja sitten vielä liimataan niitä yhteen pihveiksi :D :D
Vaikuttava blogi, kertakaikkiaan! Aitoa elämää ja eloa parhaimmillaan. Siihen minäkin olen tähtäämässä :-) Hieman hitaanlaisesti vain...
VastaaPoistaOn muuten rohkea veto, näinä vieraantumisen aikoina, esitellä eläinten ruhoja ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä.
Jos sulla muuten on vielä niitä kefiirin ja smetanan siemeniä, tilaisin mielelläni.
T: MP lammikolta
Hei MP! :)
VastaaPoistaKiitos kovasti kommentista!
Juuri tämä vieraantuminen saiminut laittamaan näitä kuvia.
Ensin vihreällä nurmella onnellisena ja sitten ruokapöydässä..
Että joku voisi ajatella kaupassa kun ruokaa valitsee, että tekisikö ehkä eettisemmän valinnan ja valitsisi vaikka luomua..
Tai edes kiinnostuisi ruuan alkuperästä ja tivaisi sitä kauppiaalta!!
Kefiiriä löytyy vielä!!
Tässä sähköposti wlasata@gmail.com
Hieno blogi sulla, saippuajuttuja olenkin aiemmin vain lueskellut, ja nyt huomaan etta sullahan on taalla vaikka mita muutakin! Taytyy kylla sanoa, etta elat aika pitkalle juuri sellaista elamaa mista itse (viela?) vain haaveilen elamani kaupungissa asuneena. Olen jo vuosia halunnut pienmaatilan, jossa kasvattaisin omat kanat ja possutkin, kesalammmaskin voisi olla kiva... Ajattelen samoin kuin sina, etta vaikka luomu on hieno asia elaintenkasvatuksessa, hyvat olot ovat sita luomurehuakin oleellisemmat!! Siksi haluaisinkin kasvattaa itse syomani ruoan, etta tietaa possujen olleen oikeasti onnellisia. Tyon maara siina vain kauhistuttaa, kun on nama lapsetkin tassa. Miten sina olet kokenut tyotaakan? Sullakin nayttaa olevan pieniakin lapsia siina touhussa mukana. Mun mieskaan ei ole tyrmannyt ajatusta, ja toivon etta joskus haaveeni toteutuisi!
VastaaPoistaNaytin kylla 4- ja 5-vuotiaille lapsilleni teurastuskuvatkin, eivatka he nayttaneet kauhistuneilta kun selitin tarkasti mista on kyse ja possut eivat joutuneet karsimaan elamansa aikana. Nyt hekin haluaisivat omia possuja. :)
Oletko muuten laskenut, kuinka kalliiksi possunjenkasvatus tuli saatuun lihamaaraan nahden?
Hei ja kiitos kommentista :)
VastaaPoistaJa toivon, että saat pienen eläintilan!! Se eläinten hoito on kuitenkin sellainen rentoutus lastenhoitoon verrattuna ;)
Tuo kotipossun liha tulee edullisemmaksi jos etukäteen kyselee farmareilta lajittelujätepottuja ja viljaa.
Ja kyselee saako kaupoista ylimääräiset maidot ja leivät ja muut.
Minulla oli onnea, että sain kaupasta ylipäiväyksen menevät leivät ja hevit. Ja joskus muutakin.
Se jatkoi possun leipää :)
olen ostamassa paria possua mutten tiedä mitä syö, paljon kg päivässä. onko poika possuilta leikatava pallit ennenkö sitä voi syödä ja onko se nyt niin erillaista lihaa kun tyttöpossuilla
Poistaei
PoistaEn voinnut katsoa kuvia enkä lukea tekstiä, mutta olen sitä mieltä että jos sitä lihaa pitää välttämättä saada niin näin se tehdään.
VastaaPoistaHyvä että pidät sioista hyvää huolta ja että se kuoli nopeasti.
Mua alko mietityttään että eikö pitkälle jalostetun sian liha ole muuten melko epäterveellistä? Eikö olisi parempi pitää sikoja jotka olisivat lähempää alkuperäistä sukua tai jotain?
Hei! Ja kiitos kommentista! :)
VastaaPoistaEn ole varma onko liha epäterveellistä jos eläin syö ja elää mahdollisimman lajinmukaisesti.
Mutta eläimelle ainakin on terveellisempää olla alkuperäisrotu kuin hybridi.
Hybrideillä loppuu nivelet ja raajat painonsa alla....
Mutta kun ajattelee broilereita, niin ne kasvaa kyllä sellaista vauhtia, että voi olla kyllä lihakin jo aika höttöä vaikka eläin olisi missä olosuhteissa!??
Mukava kun kirjoitit niin luonnonmukaisesti teurastuksesta. Itse olen yli 50-vuotias ja maatilalla lapsuuteni viettänyt. Tuttua siis minulle ja vielä noin 15-vuotta takaperin olin lampaantapossa mukana. Lapsenikin näkivät toimituksen, mutta eivät sitä kauhistelleet kun selitin homman kulun.
VastaaPoistaTodella hyvä kuvasarja.
VastaaPoistaKiitos! :)
Kyllä lasten (ja joidenkin aikuistenkin)on hyvä tietää (ja muistaa) mistä liha tulee.
Ja vaikka ei pystyttäisi todistamaan että lajinomaisesti elänyt liha olisi terveellisempää, niin ainakin sitä voi syödä hyvällä omallatunnolla.
hei! törmäsin ensimmäistä kertaa blogiisi. olen itse kaupunkilainen kasvissyöjä, ja siten monien mielestä aikamoinen viherpiipertäjä. olen kuitenkin tuotantoeläimistä kanssasi aivan samaa mieltä. hentomielisenä aivan herkistyin edellisen postauksen kuvista: juuri tuollaista elämää possujen kuuluukin viettää! vaikka elämän lyhyys vähän säälittääkin, haluan kiittää sinua siitä millaisen elämän ja kuoleman tarjosit noille sioille. kunpa useampi ihminen toimisi niin kuin sinä.
VastaaPoistaKiitos :)
VastaaPoistaEilen katsoin tanskalaista maajussia ja minusta hän sanoi hyvin.
Jos pystyy teurastamaan eläimen jota on pienenä pullolla juottanut ja revennyttä korvaa hoitanut, silloin on sinut asian kanssa. Silloin voi syödä lihaa, muuten pitää alkaa kasvissyöjäksi!! :)
Olen vähän samaa mieltä. Se että ostaa vakuumissa lihaa, eikä välitä ollenkaan alkuperästä ja siitä miten se on kasvanut... Sellaisen tulisi olla kasvissyöjä. :)
Kyllä sen jo maussa huomaa, kun eläin on ollut onnellinen ja kuollut ilman stressiä.
Minusta on harmi, että moni joutuu oikeasti eettisistä syistä olemaan kasvissyöjä, kun suomesta ei tahdo löytää eettisesti kasvatettua lihaa. Mitään muuta lihaa ei tulisi olla myynnissäkään!!
Itse olen ollut 14 vuotta kasvissyöjä eettisistä syistä. Koska olen eläinlääkäri, olen joutunut käymään tuotantotiloilla, joissa eläimet elävät välillä todella kammottavissa olosuhteissa ja kärsivät jatkuvasti stressistä ja kivuista. Lisäksi on tullut teurastamoissakin nähtyä kaikenlaista toimintaa.
VastaaPoistaOn siis aivan mielettömän hienoa nähdä tällaista eläintenpitoa ja teurastustapaa! Nostan suuresti hattua ihmisille, jotka ovat näin kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista. Olisipa vastaavanlainen lihantuotanto yleisempää!
Kiitos kovasti kommentista! Ikävä kuulla, että näet tuollaista. Sitä toivois, että suomessa asiat hoidettaisiin paremmin.
VastaaPoistaHienoa että uskalletaan itse teurastaa... Vinkkinä vaan että kalttaus onnistuu mukavasti kun ostatte metallisen "saunanapon", ja sillä kun väärinpäin raappasee niin aika mukavasti lähtee pinta mukaan. Niin ja ennen kalttausta siihen voi ottaa talteen verta pistämisen jälkeen ja kipata välillä vaikka sankoon jota joku hukitetaan sekoittelemaan...ettei hyydy. Saa hyvät verilättyainekset.
VastaaPoistaKiitos kommentista :)
VastaaPoistaTuota metallilappoa olen kuullut jostain muualtakin! Sellainen on hommattava!!
Verilätyistä kyllä kaikki tykkäis!!
olen ostamassa paria possua mutten tiedä mitä syö, paljon kg päivässä. onko poika possuilta leikatava pallit ennenkö sitä voi syödä ja onko se nyt niin erillaista lihaa kun tyttöpossuilla
VastaaPoistaPoista
Pojilta on poistettu pallit jo valmiiksi.
PoistaLiha on yhtä hyvää!
Kiloja en osaa sanoa, mutta lopussa iso poika syö jo monta ämpärillistä päivässä.
Poikapossut kasvaa valtaviksi verrattuna tyttöihin.
Tytöstä vois olla helpompi aloittaa?
Hei,
VastaaPoistahieno kertomus. Luin mielenkiinnolla, koska meillä sama edessä piakkoin. Kasvatimme kesän kolmea sikaa ja teurastus lähestyy parin viikon kuluttua. Meillä on ammattimiehet hommissa, mutta ollaan tietysti mukana (tiellä). N. 700 kg ohraa, 400 kg perunaa, 100 l piimää ym ym mennyt. Ja katsojia piisannut kesän aikana reilusti toista sataa!
- kari
Hei
VastaaPoistaMeillä huomenna samanlainen teurastuspojekti syyspossuille. Tulin etsimään vähä neuvoja koneelta, kun edellisestä possu teurastuksesta jo vähän aikaa. Olipa helpottavaa huomata että on niitä muitakin "asian vaikean kautta hoitavia". Meilläkin lapset mukana samalla tavalla.
Kiitos kommentista!! :D Juu ei se ole helppoa :D Meillä oli välillä aikamoista inttelyä, mistä aloittaa ja miten. Pelotti että puhkaistaan suolet jne.
PoistaYllättävän kestäviä ne kuitenkin on jos ei puukolla töki. Eivät heti repee.
Onnea sulle teurastukseen. Meillä onnistui toinen teurastus paljon paremmin. Kokemus opettaa :)
hyi kuinka pystytte itse tekemään tätä, pakko löytyy luonnetta raa an näköistä touhua :/
VastaaPoistaAnonyymiltä toiselle anonyymille: Mikä ihmeen "hyi"?
VastaaPoistaJos olisin sika ja saisin valita, niin mieluummin ottaisin itselleni tämän "kesäpossun" elämänkaaren kuin että eläisin lyhyen elämäni 'quantanamon' kaltaisissa olosuhteissa ja sen jälkeen joutuisin lihanjalostuslaitoksen joukkoteurastukseen.
Hieno blogi! Opiskelen elintarvikealaa ja olen ollut teurastamolla kesätöissä ja koululla paloitellut sikaa. Mielenkiintoista lukea, miten se on kotioloissa toteutettu! itsekin olisi mukava joskus kasvattaa sikoja ja laittaa itse ruuaksi :)
VastaaPoistaTodella mielenkiintoista, kiitos paljon! Näytin juuri lapsilleni näitä kuvia kun juttelimme lihan kasvatuksesta, ja hekin olivat tosi kiinnostuneita. Itsekin olivat sitä mieltä että tällä tavalla kasvaneet eläimet ovat varmasti onnellisempia kuin ne tehotuotetut. Poikani 5v haluaa lähettää sinne terveisiä että toivottavasti liha oli hyvää :) Toivoisin voivani kasvattaa itsekin isomman osan ruuastamme, toivottavasti se joskus on mahdollista.
VastaaPoistaKiitos Kotiäidille hyvästä plogista!
VastaaPoistaTerve,
VastaaPoistaTosi hieno blogi kyllä! Pakko vain hieman kritisoida tuota ruhon paloittelua.. Mielestäni se menee täysin väärin.. Miksi halkaisitte possun pituusuunnassa? Eikö olisi järkevämpää ottaa ensin talteen sisä ja ulkofileet ruhosta? Miksi selkaranka ylipäätään pitää halkaista? Muuten kyllä arvostan tälläista :)
Hei,
VastaaPoistaKyllä sika aina halkaistaan selästä pitkittäin poikki. Se on jo jäähtymisen takia tärkeää.
Jos se halkaisu onnistuu oikein, fileet saa ehjänä talteen.
Viime syksynä pilkoin oikean oppikirjan mukaan ja pilkkominen onnistui aivan mahtavasti, sain hienot paistit ja pekonit talteen luuttomina.
Koitan tehdä syksyllä uuden kuvasarjan tarkemmasta leikkauksesta. Mutta fileet siis saa talteen vaikka sika halkaistaan.
Itse en ottanut tälläkään kertaa niitä vaikka leikkasin ohjeiden mukaan. Minusta pelkkä file on rasvatonta ja kuivaa, joten leikkelin fileet luullisiksi pihveiksi.
Käytin tätä kirjaa: http://www.goodreads.com/book/show/17355275-butchering-poultry-rabbit-lamb-goat-and-pork