
Päivitän tätä juttua lisää!
Kuvassa valmiiksi keitellystä lihasta helppo pakastevihannes-ateria

Minulla oli taas epämääräinen valtava köntti lihaa.
Sulatin ja leikkelin lihat paloiksi luun ympäriltä.
Paistoin possunrasvassa ja voissa lihan pinnat kiinni ja keittelin vähässä nesteessä lihan mureaksi.
Jäjelle jääneen ison luun keittelin luuliemeksi!
Se on terveellistä!!
Tässä voi lukea luuliemen eduistaKun lihat oli valmiina siivilöin keitinliemen ja otin talteen. Lihat nostelin säilytysrasiaan jääkaappiin.
Niistä sitten teimme milloin nopeaa kastiketta milloin vain pakastevihannesten kanssa helpon aterian.
Lihat riitti pariksi päiväksi.

Tässä on liemestä nostettu luu, minun iltapala :)
Hyvää oli.
2.5.2011
Ulkofilettä selkärangan kanssa?? Ja todella hyvää!!
Tässä on linkkiä kesäpossun teurastukseen ja
amatööripilkkomiseenPäätin kirjoittaa tästä aiheesta jutun, koska kun olen puhunut kotitarvelihan kasvatuksesta, monella asia kaatuu teurastukseen ja nimenomaan paloitteluun.
Ruhon paloittelua pidetään hyvin vaikeana ja sen teettäminen ammattilaisella on myös kynnys.
Hinnan takia ja ammattilaisen saatavuuskin voi olla vaikeaa.
Kun olimme teurastaneet possut paloittelimme ne parhaan kyvyn mukaan.
Lähinnä vain pieniksi paloiksi, että ruuan laitto olisi helppoa.
Emme edes yrittäneet erotella hienoja paloja kuten kaupan lihatiskillä on.
Ja silti ruuan laittaminen on ollut helppoa ja liha on ollut hyvää!
Tässä minulla oli köntti ulkofilettä, missä oli selkärankakin mukana.
Luut eivät haitanneet mitään ja ruoka oli hyvää.
Joten minun mielestä paloittelua ei tarvitse pelätä!! Jos liha tulee omaan käyttöön, niin ulkonäöllä ei ole niin väliä!! Maku ratkaisee :)

Kun pala oli sulanut, hieroin ympäriinsä hienoa merisuolaa ja annoin suolaantua yön yli.
Leikkasin nahkaan ruudukon ja laitoin neilikoita väliin.
Muistelen, että äiti työnsi ne aina nahasta läpi, mutta en onnistunut millään...
Ulkofile on rasvatonta lihaa ja läskikerros on ohuin selän kohdalla. Joten parempi tehdä liha kuumemmalla uunilla ja lyhyemmän aikaa.
Paistoin siis kuumemmassa leivinuunissa.

Uunista otettuna.
Hassuinta oli että paistunut kamara oli lasten herkkua!!???
Vaikka niissä oli sänkikin :D :D
Lapset vain rouskuttelivat kamaraa ja nauroivat syövänsä siankarvoja!!!???
Nälässä pidettyjä???!!!

Leikkelin paloiksi tarjoilulautaselle ja kaadoin paistinrasvaa päälle.

Keitin tuoretta kukkakaalia viereen.
Tuorekukkakaali on muuten todella herkkua verrattuna pakastettuun!!!