Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 6. syyskuuta 2012

Kesä jo loppu!? Kertooko kukaan sitä kotieläimille

Eilen syntyneitä Myskiankanpoikasia

Tästä lihasta riidellään ja muristaan

Syöjiä riittää!

Syystipujakin vielä kasvaa

Kesän ensimmäinen tiputyttö on jo nuorikko!


Rouvat kylpee ja lepää




Kylpylässä on ruuhka-aika

Oman puun omeniakin löytyy


Olga vuohi, joka lypsää jo





Yllätyskaritsat


Pihalla kun kävelen ei kesän loppua huomaa kuin kelistä ja muuttoauroista. Meidän pihan eläimet ovat ajatelleet jatkaa vielä pitkään! Kaikkialla kuuluu vain vauvaeläinten ääniä :D

maanantai 3. syyskuuta 2012

Imetyksen loppu ja kilot takaisin?? KÄÄÄÄK

Syksyssä jotain kivaa, puuhella taas käytössä


Minä lopetin imettämisen joku kuukausi sitten ja ajattelin elämän helpottavan. Unta riittäisi enemmän ja hillitön ruokahalu ja makeanhimo häipyisi.
Ilmeisesti kävi toisin...

Vetaisin naulakossa kesän roikkuneet farkut jalkaan, enkä saanut nappia kiinni???
Olen lihonnut muutamassa kuukaudessa jopa 8kiloa!!
Huh, huh, se tähän entisten päälle ja tieto siitä, että kaikki zemppaus oli taas ihan turhaa. Söin pudottamani kilot kesässä takaisin...

Omaa vikaahan se oli. Söin entisiä määriä, vaikka en imettänyt ja annoin lähes joka ilta periksi houkutuksille. Olen syönyt leipää ja leipää ja leipää... Miksi se onkin niin hyvää...

Nyt itku silmässä on taas kerran todettava, että minulla ei ole mitään kykyä hillitä ja hallita syömisiäni, jos en pidä hiihlihydraatteja minimissä.

Karppaus olisi todellakin oltava elämäntapa...

Yritän nousta tästä masennuksen suosta ja pukea edes ne kauhtuneet verkkarit jalkaan ja lähtä ulos tekemään hyötyliikuntaa, eiköhän tuolta pihalta joku paskakasa löydy, mikä raivata...

Kun nyt saisi vielä ruokaremontin tehtyä ja jätettyä kaikki turha pois, niin jospa se tästä??
Onhan tämä käynyt monelle muullekkin, en ole ainut joka taistelee kilojaan vastaan.

Oikeastaan tiesin jo kuukausi sitten olevani taas liian lihava. Minulla nimittäin alkaa oikean jalan nivunen särkeä julmetusti tiettyn painorajan jälkeen. Se sattuu kävellessä ja istuessa ja öisin. Todella inhottava vaiva. En silti noussut puntarille,,,,
Aikamoinen itsensä huijaaja vielä. Ihan hävettää :D

Laitan toivelistalle, lottovoiton jälkeen; selkäranka

Lammas sairastaa, utaretulehdus

Tämä karitsa ei liity juttuun, se on ylläri joka ihan toinen juttu :D


Nyt meillä oli sitten utaretulehdus.
Välillä tuntuu, että eläimet ovat yksi suuri huolenaihe vain. Milloin on joku karkuteillä tai sairas tai päästään kiinni jossain, milloin joku kanaemo hyppää orrelle ja jättää tiput maahan palelemaan ja milloin muuten vain aiheuttavat huolta ja ylimääräistä työtä ja valvontaa...

Tämä utaretulehdus päättyi kuitenkin hyvin, mutta monta asiaa olisi voinut mennä paremmin.
Eniten minua ottaa pannuun, että en tajunnut HETI!!
Jos olisin heti osannut tutkia utareen, niin uuhi olisi varmasti päässyt vähemmällä.

Utaretulehdus voi olla aivan kauhea. Koko utare voi mustua kuoliosta ja tippua pois! Onneksi meillä ei ollut niin ärhäkästä bakteerista kyse.


Perjantai päivänä minä ihmettelin miksi Laku-uuhi on vähän vaisumpi. Se makoili enemmän ja lähinnä kurkisteli ovelta kun toin leipää tarjolle.
Tarkistin sen takapuolen ja sillä ei näkynyt ripulia ja se kuitenkin laidunsi ja märehti, en tutkinut enempää.
Illalla huomasin Lakun ontuvan?? , toista takajalkaa.
Minä tutkin sorkkaa ja jalkaa ja koska niissä ei näkynyt mitään ja ontuminen oli pikemminkin sellaista horjuvaa kävelyä ja sellaista, että sorkka tökki maahan, kuin kivusta ontumista, niin mieleeni tuli kalkkihalvaus tai listeria.
Illan tarkkailin lähinnä hermosto-oireita ja syötin uuhelle magnesiumia ja kalkkia ja vitamiinia...

Lauantaina Laku olikin sitten syömätön ja kuumeessa!! 41,5!
Takapuolesta tuli pelkkää limaa missä oli muutama papana.

Vielä hetken ajattelin, että sillä on jokin suoliongelma. Lima harhautti sen verran.
Mutta ennen eläinlääkärille soittoa tein mahdollisimman tarkan tutkimuksen, että osaisin vastata kysymyksiin ja silloin huomasin utareen!!!
Toinen utare oli KOVA, KUUMA ja KIPEÄ!!

Lypsin utaretta ja sieltä tuli kokkareista maitoa ja kirkasta heraa, se oli kamalaa ja lypsäminen kävi todella kipeää uuhelle.

Eläinlääkärikään ei päässyt heti paikalle vaan meidän piti odottaa 4 tuntia!! (meille se oli pitkä aika..)
Uuhi oli täysin syömätön ja se on ihan yhtä vaarallista kuin tulehduskin.
Juotin pellavapiimälitkua tunnin välein 5dl kerralla.
Tämä on minusta tärkeää, sain lehmäpuolella toimivalta ystävältä vinkin, että jos märehtijällä on ongelmia syömisen ja pötsin kanssa, sinne on saatava sitä tavaraa heti ja kunnolla!

Kipu oli nyt se pahin vihollinen ja koska lääkäriä ei näkynyt työnsin Lakulle peräaukkoon vauvan panadol suppoja 500mg. Supot auttoivat yllättävän äkkiä?? Laku aloitti  juomisen ja syömisen kymmenessä minuutissa.
Panadol oli vain siinä huono, että eläinlääkäri pelkäsi antaa kipupiikkiä tullessaan paikalle. Koska ei tiennyt miten panadol reagoi hänen kipulääkkeen kanssa.
Lääkärille on kerrottava mitä lääkkeitä on eläimelle antanut!
Mutta minä olen käyttänyt suppoa yhdelle karitsalle ja nyt aikuiselle ja ne ovat toimineet joka kerta kuin ihme!

Lääkäri tuli vihdoin ja antoi tehokkaan antibioottikuurin ja kipulääkettä ja yhden kipupiikin minulle sunnuntaille. Tässä kohdin olisi pitänyt osata pyytä yhtä lisää.
Utaretulehdus on ihan hirveän kipeä!! Ja jos lammas on kipeä, se ei syö ja se taas voi aiheuttaa pötsihäiriön, mihin voi kuolla.
Ennemmin yksi turha kipupiikki, kuin yksi liian vähän.
Laku oli nimittäin niin kipeä jo samana iltana, että minun oli pakko piikittää sitä jo lauantaina.

Utaretulehdusta helpottaa lypsäminen ja utareen hierominen ja lämmittävät voiteet ja hauteet.
Mutta Lakulta ei tullut tissistä kuin muutama tirskaus kerrallaan. Ja se oli hirveän tuskallista sille. Vähensin sitten lypsyn vain kolmeen kertaan pävässä.
Kokkareiden jälkeen alkoi tulla vain kirkasta nestettä.

Antibiootti alkoi kuitenkin helpottaa toisena päivänä. Utare alkoi pienentyä ja uuhi pikkuhiljaa syömään itse. Utare oli yhä kova, mutta aina vain pienempi.

Kolmantena päivänä tuli jo hailakkaa maidon väristä nestettä enemmän ja hyvin hieroessa irtosi kamalia maitokokkareita. Niitä piti ihan tosissaan puristaa nännistä ulos. Se oli aika kamalaa minulle ja uuhelle se sattui! Mutta mitä enemmän niitä saa lypsettyä pois, sen parempi.

Hierominen selkeästi sai nesteet liikkeelle ja tuota juoksettunutta kokkaremaitoa erittyi paremmin pois.



Laku uuheni oli jo vieroittanut pässinsä tissiltä. Olisi ollut viisasta seurata utaretta vieroituksen jälkeen. Varsinkin, kun iso poikalammas yritti pitkään varastaa maitoa äidiltään. Sellainen voi helposti vahingoittaa vedintä ja pitää myös maitoreikaa auki. Nämä kaikki lisäävät utaretulehduksen riskiä.
Tuollainen varasteleva iso rohjake olisi ollut hyvä eristää emostaan vähäksi aikaa.


Ei tämä omavaraisuuteen pyrkiminen ole aina ruusuilla tanssimista..
 
ps. eläinlääkärikäynti ja tietenkin lauantaina, maksoi 128 euroa...

tiistai 14. elokuuta 2012

Syksyn satoa pannulle ja talteen

Sienikastike ilman kermaa

Paista sieniä kuivalla pannulla kunnes neste on haihtunut

lisää sipulia ja voita pilkottua pekonia

kukkakaalia riisikeittimellä

lisää vähän jauhoja, lihalientä ja anna kypsyä, lopuksi voita



Sipulia pakkaseen urakalla

Yrttejä kuivumaan, mikä tuoksu!!!



ryöppäsin myös uusia perunoita pakastimeen
Uusien perunoiden ryöppäys:

Pese ja puhdista, laita kiehuvaan veteen kunnes vesi kiehuu uudelleen ja anna kiehua 2 minuuttia. Jäähdytä ja pakasta.

Käyttö:

Laita jäisenä kiehuvaan veteen ja anna kiehua kypsäksi. Noin 30-40min
Kaada vesi pois ja laita kattila takaisin liedelle, kunnes vesi on haihtunut perunoilta pois
Tarjoile kuin uudet potut yleensä!



§

Hijainen vauva, kuvaamisen arvoinen

Sorkkienhoitoa ja taistelua sateisen kesän paskalällyä vastaan



Juuresharja ja kalasakset ovat mainioita sorkkien hoidossa!




 Keritsin kaksi lammasta, jotka teurastan myöhemmin syksyllä. Toinen on kevään karitsa ja toinen vanhempi uuhi. Uuhi on todella kesy ja ihana ja tykätty, mutta se on sukurutsa ja jättää jälkeensä jalkavikaisia karitsoita. Koska tarkoitus on kuitenkin teettää lampaillani karitsoita ja nämä ovat hyötylemmikkejä, niin uuhi päätyy pataan. Tilaa on niin rajallisesti, että en voi pitää eläkeläistä hoivattavana.



 Hoidin kuitenkin teurastettavienkin sorkat samalla. Uuheni sorkat pitäisi hoitaa useammin kuin kahdesti vuodessa, koska sillä ne eivät kulu normaalisti. Sorkissa on virheasento ja ne kasvavat kärjistä ylöspäin.





Keritsin kerintätelineessä ensimmäsitä kertaa ja olen tyytyväinen.
Varsinkin mahan alusta oli helppoa ja ensikertalainen karitsa. Yhtään haavaa ei tullut.

Kaulan alue pitää keriä ilman telinettä. Mutta sen keritsin, ottamalla lampaan jalkojeni väliin.




Sorkkien hoito ei ole ollut koskaan näin helppoa!! Kerintätelineestä oli tässä eniten apua!!






Harjaan juuresharjalla hiekat ja paskat pois.








Sitten leikkelen kalasaksilla molemmat sorkanreunat pois.


Ja sitten vielä päät. Koitan muotoilla kynnen oikean muotoiseksi mahdollisimman läheltä pehmeää osaa. Vielä en ole kertaakaan leikannut liian paljon, verta ei siis ole koskaan vuotanut, joten kyllä tämä aloittelijaltakin onnistuu.






Sateinen kesä on ollut ongelma meidän pihalla ja varsinkin lampolassa.
Polut ja oleskelualue polkeutuu hetkessä hirvittäväksi, upottavaksi paskalällyksi! Lampailla ja vuohella näytti olevan aina märät jalat ja se voi aiheuttaa kaikenlaista vaivaa jaloissa ja ontumista.

Kun sade lakkasi ja oli pari päivää ollut kuivaa, rakentelin lampolaan vanhoista laudoista kulkuväylät :)


Myös laitumelle pieni silta :D
Lampaat vielä vähän arastelee uutta hökötystä..
Yllä olevassa kuvassa muuten näkee hyvin lampaiden tappaman kuusen :D
Se on tuo paljasrunkoinen, ruskea, neulasensa pudottanut puuparka taustalla.
Turha kuvitella, että mikään jäisi eloon lampailta. Nokkoset saavat kasvaa rauhassa, kunnes tulee pakkanen. Sen jälkeen nekin joutuvat parempiin suihin.




Kaivoin myös ojaa johdattamaan sadevesiä paremmin pois.
Kuvassa tämä on aika onnettoman näköinen, mutta oli siinä silti kaivamista :D





Jätti on niin komea!

Astumisenestoliina

Tässä vielä uudesta pässistäni kuvia essu edessä :D
Essu vaikuttaa tehokkaalta. Nuori karitsapässi on innokas suorittamaan miehisiä velvollisuuksia, mutta essu on tehokkaasti estänyt perille pääsyn.
Näin saan lykättyä karitsointeja keväämmälle ja pässi saa silti kulkea lauman mukana!! Olisi aika ikävää pitää tätä nuorta ja kilttiä ja herrasmiesmäistä pässiä yksinään.




Vähän kokoeroa lampaan ja vuohen välillä





Tämä taistelupari nukahti, siis molemmat :D








keskiviikko 1. elokuuta 2012

Rekisteröityminen ja säilyttäminen

Jussi

Aapiskukko Jussi, Sari Kemppainen, Säilyttäjä Pohjois-Suomi
kemppainen.sa(at)gmail.com







Kulta
1. Kulta,s. 2010 sininen rengas vasemmassa jalassa
-vaalea, pää keltainen, musta kaulus, kaulus hävisi lähes kokonaan 2012 kevään sulkasadossa, pyrstö tumman ruskea
- Katajavuorelta
2012 poikaset kesäkuussa ja hoitaa hyvin





Inkeri


 2. Inkeri, oranssi rengas oikeassa
-vaalea, punaruskea, tummanruskea pyrstö
- Sari Kemppainen, Säilyttäjä Pohjois-Suomi
kemppainen.sa(at)gmail.com


2012 kesäkuun alussa hautoi hienosti mutta jostain syystä haudonta epäonnistui, munia saattoi olla liikaa pesässä tai jokin vitamiinin puutos, epäilen D-vitamiinia (osa poikasista heikkoja, osalla jalat vääntyneet väärään asentoon). Yksi poikanen selvisi ja sitä Inkeri hoitaa hyvin. Suunnaton kateus muiden poikasiin sai Inkerin varastamaan muutaman tipun muilta emoilta, mutta pienten erimielisyyksien jälkeen Inkeri ja Kulta alkoivat hoitamaan yhdessä poikasia.
Tähän päivitystä. Muutaman päivän päästä Inkeri tappeli Sannin kanssa kahtena päivänä peräkkäin ja varasti itselleen 4 poikasta!! Loppujen lopuksi Inkeri varasti itselleen 10 poikasta lisää ja hoitaa niitä mallikkaasti :)






Muskotti

3. Muskotti, vasemmassa vihreä
-vaalea, punaruskea, musta kaulus, pyrstö tumman ruskea.
-Katajavuorelta
- s. 5. 11. 2008

-yksi tipue kesällä 2012, hoitaa hyvin tipunsa


Pipari ja tipuja kesäkuu 2012

Pipari


 4. Pipari, s.2010 sininen ja keltainen vasemmassa
-vaalea, pää keltainen, musta kaulus, pyrstö tumman ruskea
-Katajavuorelta



Kirjava
5. Kirjava, s. 2010 sininen+ vihreä vasemmassa
- pilkullinen punaruskealla pohjalla, kevään 2012 sulkasadossa pohja vaaleni, pilkut lähinnä valkoisia ja seassa mustia. Pyrstö ja siivet tummanruskeat sulkasadossa ilmestyi myös valkoista pyrstön pääähän.

-Katajavuorelta
2012 aloitti jo haudonnan, mutta häiriintyi kun siirsin pesää.
-heinäkuussa aloitti uuden haudonna, näyttää ulkoilevan aika rennosti.
Kirjava lopetti taas haudonnan kesken. Pitkä miinus papereihin :(













Eppu

6.  Eppu, punainen rengas oikeassa
-vaaleahko punaruskea, tummanruskea pyrstö mutta enemmän harmaat sulan päät.

-Sari Kemppainen, Säilyttäjä Pohjois-Suomi kemppainen.sa(at)gmail.com




Sanni, parempaa kuvaa odotellessa

7. Sanni, keltainen rengas oikeassa ja sininen vasemmassa
-tumman punaruskea, siivet ja pyrstö tummanruskeat päät
-Katajavuorelta
- s. 5.11.2008

- hyvä emo ja hautoja, kahdet tiput kesällä 2012




8. Iida, s. Elokuu 2011, harmaa rengas oikeassa
-hyvin vaalea, kellertävä punaruskealla päällä. Siivet ja pyrstö harmaat sulan päät
-isä Hopea
Katajavuorelta
Hopea





Pojat

Lasse

Gustav

Pojat ovat aina kahdestaan
Lasse

Uusimmat tulokkaat ovat Pojat s. 23.4.2012, veljespari säilyttäjältä Mari Turpeenojalta (mari.turpeenoja(at)luukku.com).
Jos Pojat vain pysyvät väleissä, heistä tulee seuraava pääkukkopari :)


Aamuinen ruokinta hetki, yksi aamurutiineista


Kanani on nyt merkattu ja laskettu ja laitettu kirjoihin ja kansioihin.
Hävitin pihaltani kaikki sekarotuiset ja tein Alhoistani listan. Tämän jälkeen ilmoitin kuntani maaseutuasiamiehelle haluavani rekisteröityä kananpitäjäksi. Rekisteröityminen on nykyään pakollista.
Rekisteröityminen helpottaa tautiepidemian aikana kananpitäjien informoimista.

Minulla rekisteröityminen oli helppoa. Koska olen jo lampaan ja vuohen ja sian pitäjä, ei tarvinnut kaavaketta täyttää.
Normaalisti täytetään yksinkertainen kaavake jossa kerrotaan lähinnä henkilötietoja.
Eli,  rekisteröityminen on helppoa ja ilmaista.


Säilyttäminen


Kuulun myös säilyttäjiin. Maatiaiskanakantoja säilytetään runsaan vapaaehtoisten joukon avulla.
Siinä sitoudutaan neljäksi vuodeksi pitämään kanta puhtaana ja toiveena on parven lisääminen.
Säilyttäjältä ei vaadita mitään kummempaa. Säilyttäminen on myös ilmaista!
Joten jos omistat puhtaan Alho tai jonkin muun maataisparven, niin surffaile tälle sivulle!!

Jos vasta suunnittelet parven laittamista kannattaa ottaa selvää eri maataiskannoista ja harkita vakavasti puhtaan parven laittamista.
Esimerkiksi Facebookissa löytyy sivuja mitä kautta voi poikasia kysellä
Kotieläinmarkkinat P-S
Tuotantoeläinmarkkinat koko suomi
Eläköön maatiaiskana
Maatiaisten hinnat vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan 10-60 euroa kappale.







LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...