Tattari, ekoteko

Innostuin tästä tattarista ja kävin vähän Googlailemassa ja liitin tähän postaukseen lainauksia MTTn linkistä

Joten tattari vaikuttaa mainiolta vaihtoehdolta lapsille riisin ja pastan tilalle. 
Minä välttelen turhia hiilareita ja minulle turha on sellainen joka aiheuttaa liikasyöntiä ja tunnetta ettei maha tulekkaan täyteen ja nälän hiipimistä lyhyen ajan sisällä takaisin.
Tekemäni tattarileipä ei ainakaan tehnyt tätä. Vaan sain mahan täyteen ja nälkä on pysynyt poissa. Ja kun leivän syö vielä kunnollisten lisukkeiden kera, niin ateriasta tulee makrojenkin suhteen ihan hyvä.
En ole siis niinkään tarkka hiilihydraattien määrästä vaan laadusta.
Mutta nykyisten hiilihydraattilähteiden ansiosta ne pysyy silti aina alle sadan gramman päivässä, vaikka lisäisi tattari-mantelileivänkin ruokavalioon.
Mutta siitä olen eniten iloinen, että lapset tykkäsivät leivästä!
Ja JOKAINEN!! Se on meidän perheessä niin harvinaista :)



Viljely on ympäristöteko
Tattaria viljeltiin Suomessa vuonna 2006 runsaalla 600
hehtaarilla. Se on hämmästyttävän vähän, kun otetaan
huomioon, miten hyvä viljelykasvi tattari on. Tattarin viljelyä
voidaan pitää lähes ympäristötekona, sillä kasvi vaatii hyvin
vähän tuotantopanoksia ja menestyy vähäravinteisilla mailla.
Viljely ei lisää ravinnehuuhtoumariskiä, sillä tattarin typen
tarve on pieni ja vähällä typellä kasvi saadaan myös
paremmin kukkimaan ja tuottamaan pähkylöitä. Erikoista
tattarissa on myös se, että juurieritteiden avulla kasvi
irrottaa maahan sitoutunutta fosforia, ja siksi lannoitefosforin
tarve on vähäinen. Ympäristöä rasittavia torjunta-aineita ei
tattarille ole juolavehnän torjunta-ainetta lukuun ottamatta
kehitetty. Tattari on kukkivana viljelykasvina myös
maiseman kaunistus ja arvokas meden ja
elinmahdollisuuksien antaja vähenevälle pölyttäjien joukolle


Tattarista terveyttä
Gluteenittoman tattarin tuntevat ensisijassa keliaakikot,
jotka eivät voi syödä viljatuotteita juuri niiden sisältämän
valkuaisaineen, gluteenin takia. Tattarin tulevaisuuden
käyttömahdollisuudet ovat kuitenkin paljon laajemmat.
Ominaisuuksiltaan se sopisi mahdollisesti myös korkean
kolesterolin, liikapainon ja diabeteksen hoitoon.
Pähkylän sisältämän valkuaisen ja hiilihydraatteihin
kuuluvien D-chiro-inositolien on havaittu sulavan hitaasti.
Ulkomailla tehdyissä eläinkokeissa tattarivalkuaisen käyttö
vähensikin veren kolesterolia ja laski eläimen painoa. Dchiro-
inositolien nauttiminen on puolestaan hidastanut
glukoosin imeytymistä vereen ruokailun jälkeen, mikä on
eduksi erityisesti hoidettaessa aikuistyypin diabetesta, jossa
insuliinin sokeria säätelevä toiminta on heikentynyt.
Nyt päättyvässä MTT:n tattaritutkimuksessa selvitettiin
kasvin viljelyä, ominaisuuksia ja uutta elintarvikekäyttöä.
Mielenkiintoisista tuloksista huolimatta lisätutkimuksia
tarvitaan erityisesti tattarin käytöstä ja vaikutuksista
ihmisiin.