Ruusuja OYS, 112 ja ambulanssikuskit

Toinen tilaisuus

Päivittelen vähän Paapan vointia.
 Eli Paapalla oli pahinta laatua oleva aivoinfarkti. Koko aivorunko oli tukossa. Mutta tukoksen ohi oli päässyt hieman verta ohi. Kyse oli aivan häivähdyksistä. Varjoainekuvauksissa todettiin näin, toisella puolella oli ollut hentoa ja toisella puolella aivoja vain häivähdys.

Eli Paapan elämä ja tulevan elämänlaatu oli niin pienestä kiinni. Hoitoon pääsy oli todella tärkeä pointti. Viivästynyt hoito olisi tarkoittanut toisenlaista lopputulosta. Ja tuuri ja väkisin tässä herkistyy ajattelemaan varjelusta. Lääkärikin oli osoittanut sormellaan ylös, kun puhuttiin kuka oli pelastaja!! Eli melkoinen ihme tässä kävi.

Termeistä sen verran, että kohtaus oli basillaaritromboosi ja toimenpide jolla pelastus tuli, oli rekanalisaatio.

Nyt on sitten monia asioita opeteltavana. Esimerkiksi verenohennuslääke marevan, sen kanssa ei saa syödä ruokaa jossa on paljon k1 vitamiinia! Esim. parsakaali!!?? Ja lääkäri ehdottaa statiineja.

Ja hyväksyä olevansa sairas. Terveenä 76 vuotta ja nyt sairas ja lääkityksessä, ehkä loppu elämä.

Siinä on teräsmiehelläkin pysähdyksen paikka.
Ja me omaiset. Me emme haluaisi hänen olevan enää hetkeäkään yksin. Mutta onhan elämää silti jatkettava...
Mutta kuitenkin kaikki tämä tuntuu pieneltä sen rinnalla, että Paappa on yhä olemassa!!!

Tässä muistutuksena oireista, että voit antaa läheisellesi apua.

Aivoinfarkti iskee yllättäen

Aivoinfarkti iskee usein täysin yllättäen, ja oireet kehittyvät huippuunsa muutamissa minuuteissa tai tunneissa. Sairastunut on yleensä tajuissaan, mutta ei itse välttämättä edes tunnista oireitaan, joita voivat olla näkö- ja puhehäiriöt, raajojen voimattomuus tai tunnottomuus taikka suupielen roikkuminen. Sairaalan päivystyspoliklinikalle on hakeuduttava hoitoon välittömästi, jotta tarvittaessa voidaan antaa veritulpan liuotushoito.

Myös ohimenevät oireet eli ns. TIA-kohtaukset on tutkittava pian. TIA-kohtauksen aikana ilmenevät oireet korjaantuvat täysin eikä pysyviä neurologisia vammoja tai aivokudoksen vauriota aiheudu. TIA-kohtaus kuitenkin usein varoittaa vaarasta saada pysyvä tukos ja aivoinfarkti.
Pikaisesti hoitoon, soita 112

Nopea soitto hätänumeroon 112 ja kiireellinen ambulanssikuljetus sairaalan päivystyspoliklinikalle (ei terveyskeskukseen) on tarpeen, sillä aivoinfarktin liuotushoito on aloitettava ensitunteina.

12.1.2012

Paappana olo ei ole aina helppoa :D

Meidän perhe kiittää kaikkia Paappaa hoitaneita ammattilaisia.
Eilen 1900 aikaan Paappa sai aivoinfarktin. Hän on ollut terve ja urheilullinen ja hänellä on ollut terveet elämäntavat. Yhtäkkinen kohtaus tuli kuin puun takaa ja säikäytti kaikki.

Muutama päivä aiemmin oli ollut ohimenevä huimaus.

Sitten illalla kiikkustuolissa tuntui rajua huimausta. Hän kerkesi sanoa, että soita 112 ja sen jälkeen puhe puuroutui ja hän vapisi kontillaan lattialla.
Mamma soitti 112 ja sieltä neuvottiin kylkiasento. Se oli vaikeaa, koska raajat olivat jäykät ja mies painava. Rauhallinen päivystäjä rauhoitteli ja neuvoi miten toimitaan.
Ambulanssi saapui nopeasti ja Paappa pääsi kyytiin.

Sairaalassa aloitettiin heti liuotushoito ja puhe kulki jo paremmin.

Olimme helpottuneita, mutta sitten tapahtuikin käänne.
Liuotushoito ei tehonnut ja tukos oli pääsuonessa. Vain 10% selviää ja vain harva terveenä.
Mutta paikalle oli soitettu vapaa-ajalta tiimi, joka teki uutta hoitomuotoa!!
Paappa kiidätettiin operaatioon ja meitä neuvottiin kotiin. Lähdimme kotiin tietäen, että ennuste on erittäin epävarma, mutta ihmeparantumisia on ollut!

Olen vähän vielä tietämätön mikä uusi hoito on, mutta käsittääkseni hänen nivusen laskimosta työnnettiin sondi verisuoneen ja sillä tukosta pilkottiin pienemmäksi.

0100 soi puhelin ja pelkäsin vastata. Mieheni vastasi ja saikin kuulla, että Paappa oli itse soittanut Mammalle, että nyt voidaan jo paremmin vaikka veri onkin aika huituvelliä!!??

Mitä ihmettä! Ihmeparantuminen suoraan sanoen. Meidän rakas Paappa jaksoi ottaa meidät vastaan tänään vierailutunnilla ja näytti jo omalta itseltään.

Nyt on kriittinen vuorokausi menossa, mutta hän oli niin reipas ja laski leikkiä ja lanttu leikkasi entiseen malliin! En voi tällä hetkellä odottaa muuta kuin onnellista loppua!!

Tuhannet, tuhannet kiitokset kaikille hoitoon osallistuneille. Varsinkin vapaalta tulleelle tiimille, joka teki tämän suurenmoisen leikkauksen ja säästivät meille Paapan!!

Paappahan on esiintynyt blogissani monta kertaa, esimerkiksi sian teurastajana :)
Meillä kaikilla on vielä paljon opittavaa häneltä!!