Syökö karppaaja ruskeaa kastiketta??

Tämä karppaaja syö ;)

Olen miettinyt tätä asiaa ollessani blogitauolla.
Noudatan helposti jotain linjaa pilkun tarkasti ja sitten kuitenkin sorrun  pullapalaan tai kermakakkuun ja sen varjolla mätän loppupäivän kaikkea "kiellettyä" : "koska päivä on jo pilalla, aloitan huomenna uudestaan"
Karppaajalle ei periaatteessa ole mikään kiellettyä, hän vain vähentää hiilihydraatteja ja lisää tilalle rasvaa. Jo sokerin ja valkoisen jauhon poistaminen tai raju vähennys yleensä parantaa oloa ja painoa.

Miksi sitten laitan itselleni tiukkoja rajoja, kun ne eivät kuitenkaan pidä pitempiä aikoja??

Olenkin päättänyt, etten vedää niin tiukkaa linjaa enää.
 Jos tekee mieli ruskeaa kastiketta tai itsetehtyä voitaikinaa, taikkapa itse tehtyä tuorepastaa, niin silloin teen sen!!
Tuorepasta,
 jos teen sen omista kananmunistani ja sen rinnalle kunnon lihakastikkeen ja kasviksia, voiko se olla huonoa ruokaa??
Eihän lautasta tarvitse täyttää pastalla, vaan se on vaihtelua antava lisuke.
Mutta siihen vedän rajan, että se pitää todellakin olla itse tehtyä :D

Tämän päivän kastike oli onnistunut. Tirrasin reilun kilon lihaa runsaassa voissa ja ripottelin sekaan 30g vehnäjauhoja (21g HH) ja paistoin hyvin, ruskeaksi asti. Sen jälkeen lisäsin pakastimesta jäätyneen köntin itsetehtyä luulientä. Lientä oli noin 5-6dl.
Annoin porista tovin aikaa, että kastike sakeni ja lisäsin vielä ihan lopuksi pikkasen voita pinnalle.
Kastike oli todella hyvää!!
Sipulia ei ollut. Se olisi ollut vielä hyvä lisä.

Kastikkeen ainut miinus on se, ettei se ole gluteeniton. Mutta meidän perheessä ei ole ketään yliherkkää, joten kastike maistui kaikille.

Sadepäivän touhuja...
Kuravelliä pihalla ja sisällä tehtiin huopasaippua.

Mansikka piirakkaa

Tehtiin taas Paakarin ohjeella piirakkaa.
Mansikkatäyte oli todella vetelä. Siihen olisi tarvinnut jauhoja sekaan. Mutta se ei haitannut, koska söimme omalla porukalla :) Kaikki meni ja äkkiä!!



Olen maalaillut talon sokkelia tänään, vaikka tuli valittua liian vaalea sävy :(
Harmitti, mutta on se silti parempi kuin entinen, joten maalasin loppuun.

Ruokana oli siis pikaruokaa,

grillikylkeä pieninä paloina, paistoin niitä ensin noin 20min 200 asteessa ja sitten lisäsäin makkaraa ja pakastevihanneksia ja uudestaan uuniin noin 20 minuutiksi. Sekoittelin vain välillä.
Maistui kaikille ja oli helppoa ja hyvää

Hapankaalta viereen

Eilen oli braatwurstia ja hapankaalta

Lapset tykkää hakea lampaille ruokaa :)

Nyt reilun vuoden vanha Rotweiler/Bouviermix

13v sakemanni/rotweilermix

Lihapiirakkaa

Meillä oli tänään jämppipiirakkaa. Eiliset muusit ja lihat sai kuoren ja uuniin. Jämät muuttui ihan uudeksi ruuaksi ja oli vielä hyvää :)

Minulla oli siis eilistä linssi-parsakaalimuhennosta ja lihaa paistettuna. Lämmitin ne sekaisin ja kaadoin vuokaan.
Päälle tein raparperipiirakanpohjan ilman sokeria.

Jämäruuat sekaisin

Ja kuorrutus uunissa 200 astetta, kunnes ruskea


Kuorrutustaikina

125g voita
1 muna
2dl mantelijauhetta
0,5dl kookosjauhoa
0,5dl riisiproteiinijauhoa (ettei maistuisi kookos liikaa)
1tl leivinjauhoa

Sekoita kuivat aineet keskenään.


Vatkaa pehmeä voi vaahdoksi ja lisää noin puoli desiä jauhosekoitusta vaahtoon ja sitten muna. Sekoita sitten loput jauhot.

Taikina kannattaa tehdä etukäteen ja laittaa jääkaappiin kovettumaan. Siten se on helpompi kaulia piirakan päälle vaikka elmukelmun alla.

Murupohjainen raparperipiirakka

Todella hyvää!!

Löysin  ihanan Karppiherkkublogin! Miten se onkin jäänyt huomaamatta!!??
Ja sieltä piti tänään kokeilla raparperipiirakkaa.

Aivan ihanaa ja koko perhe tykkäsi. Yksi tytöistä inhoaa kookosjauhojen makua, mutta tässä ei siitä valittanut. Vaikka kyllä se vähän maistui. Jos siis pitää kookosjauhoista, niin tätä kannattaa kokeilla. Pohja oli paljon prempaa entä Antti Heikkilän mustikkapiirakassa. Kokeilemme tällä pohjalla myös mustikalla myöhemmin.

Minä paistoin raparperit kuiviksi voissa, enkä lisännyt täytteeseen jauhoja. Täyte oli silti sopivaa.
Makeutuksena oli Sukrin. Sen avulla voikin vaahtoutu ihanasti.

Suosittelen kyllä kokeilemaan :)

Halloumia aamiaisella

 Halloumi oli hyvää paistettuna, mutta todella suolaista!! Suolattoman kananmunan kanssa se oli kivaa syötävää, mutta olin paistanut vierelle myös salamia, joten kokonaisuus oli ihan liian suolainen.

Vuohi foorumilla kannustettiin tekemään Halloum-juusto itse. Taidan kyllä joku päivä kokeilla, voisiko sen tehdä vähemmän suolaisena :)

Mutta aamiaisena Halloumi oli mainio. Täyttävää ja pitää nälän pitkään poissa.

Liisa ruokkii kanoja

Kesäkuun tipuja

Myskiankkasisarusemot hoitaa yhdessä poikasia

Yritän päästä taas blogin päivitykseen mukaan.
Itsestä tuntuu vain, että toistan jo liikaa itseäni. Mutta blogi toimii hyvänä päiväkirjana, joten pidän täällä muistissa tärkeimmät eläinten syntymiset ja mukavimmat ohjeet laitan varmasti ylös. Lueskeleehan täältä omat lapsetkin ohjeita mitä haluavat tehdä :)

Samalla tulee seurattua muita blogeja ja saa uusia ideoita sitä kautta.

Meidän perheessä suurin muutos tällä hetkellä on Liisan vieroitus rintamaidosta.
Liisa kun jää varmasti viimeiseksi lapseksi olisi ollut mukava imettää pidempään, mutta tyttö ei jätä minua rauhaan yöllä :D Ei sitten millään. Joten lopetin sitten imetyksen kerrasta.
Säästin ystävältä saatua vuohenmaitoa vieroitukseen ja lypsin vähän lampaastakin lisäksi ja olen hakenut tinkimaitoa.
Yllättävän hyvin on vieroitus mennyt. Liisa juo maitoaan pillillä kupista.

Ja tytössä on tapahtunut iso muutos!! Hän ei enää nukahtele pienille unille rinnalle, vaan nukkuu yhdet pitemmät päiväunet ja koko yön!! Syö reippaasti ruokaa ja siten jaksaa piempiä aikoja kiukuttelematta.
Aiemmin tyttö tahtoi vain roikkua tissillä ja lähinnä maisteli ruokaa. Joten meille tämä oli juuri oikea ajankohta luopua imetyksestä :) Liisa on nyt 1v ja 4kk

Vauva tuntui muuttuvan muutamassa päivässä reippaaksi taaperoksi!??

Lemmikkilampaan ostaminen, helppoa?

Kerron tässä postauksessa mitä olen oppinut, lemmikkilampaiden pidosta ja hankinnasta, näissä muutamissa vuosissa, mitä lampaita on ollut.
Olen oppinut myös kantapään kautta monta asiaa, mistä minua varoiteltiinkin foorumeilla.

Ensinnäkin lue lampaista paljon ennen hankintaa, opiskele!
Tässä muutama hyvä linkki luettavaksi.
Virtuaalikylä
 Lammas verkossa
Agronet, aloitus
Agronet, eläinten hyvinvointi

Kirja, Greta Stenbergin elämä lampaiden kanssa- lampaiden puolesta, kannattaa myös lukea.
Foorumi Lampola, kannattaa lukea foorumia tarkkaan läpi!

Lemmikkilampaita pidetään paljon villan ja maisemahoidon takia. Osalla on myös kotitarveliha mielessä.

Lammasrotu kannattaa harkita käyttötarkoituksen mukaan.
 Jos lampaita ei aio karitsoittaa on esimerkiksi suomenlammas oiva valinta. Se on hyvä maiseman hoidossa ja sen villa on upeaa käsityövillaa. Koko on pienempi joten sopii hyvin lemmikiksi. Voit ottaa pelkkiä pässejä taikka uuhia.

Mutta jos on tarkoitus laittaa uuhikatraaseen pässi, kannattaa harkita todella tarkkaan rotuvalinta!!
Painotan tätä.

Suomenlampaaseen moni kääntyy, koska sehän on Suomalainen ja maatiainen. Mutta moni ei tiedä rodun muita ominaisuuksia ja ymmärrä todella mitä ne käytännössä tarkoittavat.

Suomenlammas ja Kainuunharmas ovat HEDELMÄLLISIÄ!!
Käytännössä se tarkoittaa, että pässi astuu siskonsa ja emänsä jo 3kk iässä. Ja se sisko voi tulla kantavaksi jo 4kk iässä! Nämä rodut voivat myös tulla kiimaan ympäri vuoden! Tulla kantavaksi toisen kerran samana vuonna!! Nämä rodut myös karitsoivat jopa 6 karitsaa kerralla. Neloset ovat hyvin yleisiä.
Eli jos et ole tarkkana, sinun kauniit karitsat ovatkin yhtäkkiä kaikki raskaana toisilleen ja hirveitä määriä karitsoita syntyy mihin aikaan vuodesta tahansa.

Tietenkin voit eristää pässin. Mutta lemmikki katraassa se ei ole mukavaa ja minun kokemuksella sanon, että se on lähes mahdotonta. Kiimainen pässi omaa puskutraktorin voimat ja se tulee aidasta kuin aidasta läpi. Ja myös kiimainen uuhi tunkee takapuolensa saataville hyvinkin pienestä raosta... :D

Maatiais- sana antaa myös mielikuvan energiapihistä lampaasta joka elää keittiö jätteillä ja oljella.

Tämä ei pidä paikkansa näillä hedelmällisillä roduilla. Koska ne tuottavat isoja karitsavuonueita ja siten valtavia määriä maitoa, onkin ruokinta hyvin tarkkaa!! Huom. hyvin tarkkaa!
Yleensä ensimmäiset synnytykset menevät nuoruuden voimalla hyvin, mutta heti useamman karitsoinnin tehnyt uuhi tarvitsee paljon ruokaa, proteiinia ja energiaa ja karkearehua.
Jos ei huolehdita oikeita kivennäisiä ja kalkkia oikeaan aikaan, seuraa poikimahalvauksia ja vaikeita synnytyksiä tai rääpälekaritsoita.
Suomenlampaan synnytyksissä on myös mielestäni ehdottomasti oltava mukana. Uuhella saattaa olla sisällään 3-4 ellei enemmän karitsoita ja ne tuppaavat olla pahastikkin solmussa. Synnytyksessa avustaminen on paljon yleisempää suomenlampailla.
Kokemuksesta voin kertoa, että avustaminen ei ole helppoa tai edes mukavaa.

Näiden syiden takia olen itse päätynyt jatkamaan lampaanpitoa sekarotuisilla lampailla.
Haen pässiä jossa olisi Texeliä mukana. Texel on rotu joka synnyttää vähän karitsoita kerralla ja tiinehtyvät yleensä vain syksyllä ja tulevat sukukypsiksikin myöhemmässä iässä.

 Jos kuitenkin ehdottomasti haluat suomenlampaita, koita etsiä lammas joka on syntynyt pieneen vuonueeseen. Hedelmällisyys on periytyvää.
Esim. kaksosia tekevästä emästä, se on jo järkevä valinta.

Terveen lampaan ja karitsan valinta

Lemmikki karitsat ja lampaat päätyvät usein montusta pelastettuna omistajilleen.
Minun kokemuksella voit saada joko todella hienoja eläimiä siten tai päinvastoin.
Ennenkuin haet lampaan kannattaisi tutustua lampaisiin jossain. Oppia näkemään terve ja hyvä eläin.
Ja lammasta hakiessa se tulee katsoa tarkkaan! Ellei sitten halua pelastaa otusta, oli se sitten missä kunnossa tahansa!

Olisi hyvä kysellä taustoja. Onko sukurutsa vahinko tai todellakin jostain isosta vuonueesta pahnan pohjimmainen. (minulla on yksi kesy ja kiltti sukurutsa lammas joka tuli montusta pelastettuna meille. Se itse on terve ja ihana, mutta synnyttää jalkavikaisia ja kitukasvuisia karitsoita. Lemmikiksi voi siis tällainenkin vahinko hyvin sopia, mutta ei yleensä lisääntymiseen.)
Omasta mielestä lemmikkilampaankin voi valita ihan hyvästä eläin aineksesta ja kannattaakin!! Koska lemmikkilammas tulee kuitenkin harrastajalle. Ja harrastaja tarvitsee helpon ja TERVEEN eläimen :)
Se ei tarkoita, että suku tulisi olla hieno tai lampaan tiettyä rotua. Vaan, että lammas on terve ja sen alku on ollut hyvä!

Pullokaritsa on oma lajinsa. Moni on saanut pullotetusta hyvän lemmikin, mutta monesti se on leimaantunut liikaa ihmiseen ja karkailee aitauksesta ihmisten portaille vaatimaan ruokapöydästä paikkaa ;)
Pullokaritsa voi olla myös karitsa jolla on huono alku. Koska pullottaminenkaan ei ole helppoa. sen voi tehdä väärin ja pilata eläimen rehunkäyttökyvyn.
Osa valitsee pullotettavaksi vuonueen vahvimman karitsan. Koska se selviää parhaiten. Sellainen voi sopiakkin hyvin lemmikiksi. Mutta yleensä pullotettavaksi on otettu suuresta sisaruslaumasta se pienin ja heikoin. Harkitse tarkkaan, ennenkuin otat sellaisen yksilön kotitarvekasvatukseen. Itse en voi suositella.

 Kysele näitä kysymyksiä jo etukäteen, ennenkuin menet edes katsomaan lammasta.

•  Onko vanhemmat tiedossa ja ovatko sukua keskenään
• Montako karitsaa oli vuonueessa ja montako emo synnyttänyt yleensä
• Onko karitsa ollut pullolla vai emon hoidettava
• Oliko synnytys helppo (periytyvää)
• Onko emo ollut hyvä emä (periytyvää)
• Onko isäpässi kiltti vai vihainen (periytyvää)
• Onko suvussa väriä (tärkeää jos haluat värikkäitä karitsoita)
• Onko karitsalla ollut ripulia
• Paljonko on ollut 6 viikon paino!!!!!

Tämä paino asia on tärkeä. Se kertoo karitsasta paljon.
Lemmikkilampaita pitävä tarvitsee karitsan joka on saanut hyvän alun, kasvanut hyvin, oppinut hyvin syömään heinää ja märehtimään. Terveen karitsan, karitsan joka ei ole kärsinyt ruokapulasta taikka ripulista. Paino on paras mittari näissä asioissa!!

42 päivän paino eli 6 viikon paino.
Suomenlampaalla se on keskimäärin 15 kiloa ja texelillä 18kiloa.
Jos ruokinta on onnistunut hyvin, kuuden viikon ikäinen karitsa painaa 15 kiloa.
Muutaman kilon vaihtelut on normaalia. Hieno Akseli pässini painoi 12kg kuuden viikon ikäisenä ja kasvoi isoksi pässiksi ja jätti jälkeensä isoja karitsoita.
Viimeisin oma pässikaritsani painoi 17 kiloa tasan 42 päivän iässä.

Tässä kuvassa on ensimmäinen pässihankintani tänä keväänä ja johon en ollut tyytyväinen. Minun olisi pitänyt huomata tilanne jo ostovaiheessa, mutta näin vähäisellä kokemuksella tajusin asian vasta kotona, verratessani karitsaa omiini. Karitsalla on epätavallisen pullea maha. Se voi olla merkki siitä, että on saanut joko laihaa korviketta tai emon maito ei ole ollut riittävää. Tällainen voi vaikuttaa eläimen hyvinvointiin loppuelämäksi. Huonontaa rehun käsittelykykyä ja märehdintää.
Ei todellakaan hyvä valinta lemmikiksi kylmälampolaan.

Tässä kuvassa karitsa on viikon nuoremman karitsan vieressa. Se painoi 8 viikon iässä 10 kiloa!??
10 kiloa on todella vähän sen ikäisellä lampaalla. Mikään terve lammas ei paina noin vähän 8 viikon ikäisenä.


Pässi on meidän perheessä ollut aina se tärkein. Pässi on parhaimmillaan valloittava ja persoonallinen ja tärkeä laumanjohtaja. Se kannattaa valita tarkoin.

Niimpä minä hain omani 600 kilometrin päästä ja matka oli vaivan väärti :)

Lampolassa nimimerkki Tsinnia möi minulle Jätti nimisen pässikaritsan.
Alla on Jätin tiedot. Huomaa 42 päivän paino! 24,5kiloa!! Jätti on todella iso :)

Jätti
- synt. 29.2.12 (1/1)
- 3 pv 7,0 kg, 42 pv 24.5 kg, kasvu 449 g/päivä
- paino 4.6.12 45.5 kg, kasvu 42 pv -> 4.6.12 388 g/pv
- 81% texel, 13% rygja, 6% oxford down, TZ4
- 4 kk:n paino 53.1 kg, kasvu 367 g/pv

Jätän itselleni ne uuhet, jotka synnyttävät yleensä yhden tai kaksi karitsaa kerralla ja karitsointi sujuu ilman ongelmia. Jätti-pässini on liharotuinen, joten sen jälkeläisten pitäisi muistuttaa enemmän liharotuisia, eli tuottaa vähemmän jälkeläisiä, kasvaa isommaksi ja tulla myöhemmin sukukypsäksi. Ja toivottavasti myös tulla kiimaan lähinnä syksyllä, ei ympäri vuoden.

Sellainen lammas olisi minulle sopiva kotitarve/lemmikkilammas :)

Ainut miinus puoli on, että Jätti luultavasti periyttää lähinnä valkoista väriä.
Mutta ainahan minä voin hankkia laumaani värikkäitä uuhia Jätille vaimoksi :)

Jätti

Tässä on siis uusi pässini Jätti. Se on matalarakenteinen ja lyhyt kaulainen verrattuna omiin uuhiini. Leveä ja erittäin lihaksikas.
Sillä tuntuu olevan ihan ylimääräinen lihas kinkussa, kun vertaa suomenlampaisiin :D
Luonne on erittäin rohkea ja rauhallinen ja kiltti.
Rauhallisuus ja rohkeus on mainio piirre lemmikkilaumassa.
Se ei turhia hötkyile vaikka lapset kiljuisivat vieressä paarman nähdessään tai tehdessään äkkiliikkeitä innostuessaan jostain.
Jätti tottui koiriinkin päivässä ja tuntui olevan heti kuin kotonaan.

Minusta hauska piirre on myös sen syöminen!! Se ei nirsoile laitumella!! Ottaa täysiä suullisia ja jättää jälkeensä lyhyttä laidunta. Se on todellakin ruohonleikkuri :)
Muistuttaa piirrossarjan Late Lammasta syömistavoiltaan :D

Jätti on kuvassa noin 4kk

Simaa ilman lisättyä sokeria

Raikasta ja hyvää

Puristin parista kilosta appelsiinia mehua ämpäriin. Osan jätin viipaleiksi ja joukossa oli pari sitruunaa.
Sitten lisäsin lämmintä vettä kunnes ämpäri oli täynnä ja ripottelin pinnalle kuivahiivaa. Olisko ollut 2 maustemitallista.
Annoin käydä vuorokauden ja pullotin. Laitoin muutaman rusinan pulloihin.
En lisännyt sokeria missään vaiheessa

Valmis juoma oli oikein raikasta ja hapokasta!!

valmiiksi käynyt massa

Pulloissa 4-5 päivää lämpimässä ja sitten viileään

ja kuva tän kevään ekasta tipueesta!

Tukeva lypsy tai kerintäteline

Kerintäteline

Tai lypsyteline

 Tarvitsin tukevan kerintätelineen. Osa lampaista vastustelee jonkin verran keritsemistä, mutta aina se on kuitenkin onnistunut. Mutta sorkkien leikkuu on minusta todella vaikeaa. Varsinkin iso sekarotuiseni laittaa kovasti hanttiin. Kerintätelineessä sekin pitäisi onnistua hyvin.
Teline sopii myös lypsämiseen :)

ensin kehikko

kehikkoon takajalat ja niiden tuki ja vinotuet

tässä tuet näkyy paremmin

sitten etujalat, jotka siis jatkuvat korkealle ylös

ylhäälle tuki ja vinotuet

vinotuki tulee tasalle kehikon kanssa

levy paikoilleen

Etujalkojen väliin tulee länget, toinen on liikkuva

liikkuva länki lukitaan tapilla

meillä kaikki on kiinnitettävä kettingillä ;)

ruokakaukalon pohja makaa rimojen päällä

pohjan voi siis irroittaa puhdistusta varten

enää puuttuu lypsettävä!!!

Jos ei ole naulapyssyä niin ruuvit olis kivempi. Aika inhottavaa olis naputella käsin.
Pohjalevyn ja ylä vinotuet laitoin ruuveilla että levy olisi helppo vaihtaa. Tein nimittäin vanhasta ylijäämä materiaalista koko telineen ja levy on ikivanha ja saattaa lahota huonompaan kuntoon.

En voi antaa tarkkoja mittoja koska moni mitta riippuu siitä mitä materiaalia käytät.

Suuntaa antavia mittoja laitan kuitenkin.

etujalat ovat 140cm
takajalat 50cm
pohjalevy oli 62 x 91cm

Kotiäidin taljan muokkaus

Olen yhä nettitauolla, mutta laitan tämän postauksen, että kesälampaiden kasvattajat voivat miettiä, jos sittenkin muokkaisi taljan omaksi iloksi. Itse aion tätä harrastusta jatkaa! Alkuhankaluuksien jälkeen, vaikuttaa ihan helpolta :)

Minulla ei ole oppia eikä kokemusta taljan muokkauksesta. Olen lukenut yhden kirjan ja lukenut kaiken suomenkielisen aineiston, mitä netistä löysin, sekä paljon englanninkielistä.
Yritin tietenkin löytää oikotietä onneen :)
Mutta vaikka kuinka yritän, silti jää paljon käsitöitä.

Tämä postaus kertoo kuinka parkitsin maitohapolla ja Novaltan AL parkitusaineella, kaksi lampaan taljaa.

Jos joku miespuolinen lukee ohjettani, niin suosittelen joko hankkimaan oman pyykkikoneen tai kiltisti ensin neuvottelemaan vaimon kanssa saako konetta käyttää :D

Oman taljan muokkaus on sen verran vaikeaa, että ehdottomasti kannattaa hankkia
Harrastajanahkurin käsikirja

Välineitä

merisuolaa (heinäsuolaa maatalouskaupasta)
pizzaleikkuri, sakset, eskimoveitsi tai alaska veitsi tai joku perinteinen työkalu nahan kaapimiseen.
 65-80l muovisaavi
Fairy
tenttu
sooda
maitohappoa
novaltan AL parkitusainetta
nahanhoitoainetta/rasvaa
teräsharja
Turkkurin penkki

Tuoreen nahan puhdistus

Kun talja on nyljetty eläimestä se pitää heti jäähdyttää hyvin. Levitä se roikkumaan ilmavasti ja katso ettei nahassa ole taitoksia. Muutama tunti menee, keleistä riippuen.
Sitten suolaus tai puhdistus. Mitä paremmin puhdistaa sen parempi säilyvyyden kannalta.
Lihaa ja läskiä ei kannata jättää taljaan.

Raaka talja, huonosti nyljettynä

Ensimmäinen talja jonka nyljin oli täynnä lihaa, rasvaa ja kalvoja. Taljan tulisi olla mahdollisimman puhdas,joten kaavin rasvoja ja lihoja mahdollisimman paljon pois. Työvälineenä lähinnä lusikka. Minulla meni monta tuntia ja kädet olivat urakan jälkeen täysin voimattomat.Tässä kuvassa olen kaapinut noin puolet taljasta puhtaaksi.
Tähänkin työhön haluaisin räkkiraudan tai ehkä eskimoveitsen.

Itse puhdistus on siis kaapimista sopivan terävällä mutta tylsällä työvälineellä. Kaavitaan kaikki liha ja läski pois ja jos muokkaat hyvinkin pian taljasi, niin ohut kalvo pitäisi saada pois nahan päältä.
Mutta jos sinulla ei ole kiirettä kannattaa suolata hyvin ja antaa nahan vähän kuivahtaa suolassa. Sen jälkeen on kalvo helppo kaapia taljasta pois.

Seuraava vuota olikin paljon puhtaampi

 Eli yllä olevassa kuvassa on toisen karitsan vuota. Se oli paljon puhtaampi ja sen puhdistukseen meni huomattavasti lyhyemmän aikaa. Silti oli kovin työläs.

PIZZA leikkuri on paljon parempi työväline kuin lusikka. Se kannattaa hankkia ennen urakkaa.

Leikkasin nahkaan vahingossa reiän

Ompelin tuon reiän parhaani mukaan umpeen. Ompelu kesti koko muokkauksen.

Talja alkaa olla puhdas

Taljan pesu

Voit pestä taljan heti tuoreena ennen suolausta, jos olet sen tarkkaan kaapinut. Jos ei ole aikaa tehdä kaapimista kunnolla tai pesua, niin suolaa ja jätä odottamaan rauhallista hetkeä jatkokäsittelylle.
Suolattu nahka pestään liottamisen jälkeen tällä samalla ohjeella.
Minä puhdistan ja kaavin ensin hyvin ja sitten pesen taljan.
 Ennen suolausta. Näin jos tekee, niin suolaa ei tarvitse vaihtaa ja likaista nestettä valuu tuskin ollenkaan puhtaista taljoista.

Taljan pesuun löytyy ihan omiakin aineita, mutta keittiönkaapistakin voi löytyä sopivat aineet.
Hyvä rasvanpoistaja on Fairy-tiskiaine ja tenttu (denaturoitu sprii, retkikeittimien polttoaine)
Sooda on myös loistavaa tässä.


Tässä "virallinen" ohje pesunesteeksi

15l haaleaa vettä
45g fairya
8g sooda 
30ml tenttu

Liota tässä vedessä vähintään 15minuuttia. Liikuttele sievästi, riippuen kuinka huopuvaa villa on.
Hiero käsin verisiä kohtia.

Purista vedet pois ja laita kylmään veteen ja huljuttele hyvin.
Tässä välissä minä linkosin pyykkikoneessa taljan ja toistin käsittelyn.

Ennen linkousta kannattaa aina käyttää talja kunnolla kylmässä vedessä ja huuhdella saippua pois. Näin talja ei huopuunnu koneessa.

 Näin kaunis talja tulisi, jos vain onnistuisin.

Kun talja on puhdas, anna sen kuivahtaa nahkapuoli ylöspäin viileässa ja sitten suolaa hyvin.

Suolaus

 Suolasin taljan hyvin, odottamaan parkitusaineita.
Sain vinkin jenkkisivuilta, että nahka kannattaisi ensin valella lihapuolelta etikalla ja suolata vasta sitten.
Se on varmasti hyvä neuvo, koska etikka hillitsee myös bakteeritoimintaa ja parkitusaineetkin toimivat happamissa olosuhteissa paremmin. Oikeasti talja tulisi punnita ja lisätä yhtä paljon suolaa kuin vuota painaa tai vähintään 50% painosta.


En jaksanut punnita vaan suolasin tasaisen kerroksen vuodan päälle. Muista laittaa kaltevaan asentoon, että nesteet pääsevät valumaan pois. Huolehdi, että nahassa ei ole taitoksia.

Tähän tarkoitukseen tarvitsen ison levyn tai hyvän trukkilavan. Nahka tulisi saada kokonaan levitettyä tasoon.

Vuodat suolataan päällekkäin karvapuoli alaspäin. Pinossa on nyt kaksi.

Suolaamalla kuivattua taljaa oli helppo kaapia ja puhdistaa, teräsharja on tässä mainio

Toukokuussa 6kk teurastuksen jälkeen aloitin parkituksen. Nahat näyttävät säilyneen todella hyvin. Alussa vuodista valui  nestettä ja nyt ne olivat osittain kuivuneet ja keskeltä kuivahkoja.

Ravistelin suolat vuodasta pois ja aloitin kaapimisen.
Taljassa oli yhä paljon jäljellä ohutta kalvoa. Se olisi hyvä saada mahdollisimman hyvin pois, että parkitusaineet pääsevät vaikuttamaan. Minä irroittelin kalvoa jo nahan olessa tuore, se oli hyvin vaikeaa. Kolmannen eli mustan vuodan kohdalla luovutin ja suolasin ohuen kalvon ollessa lähes kokonaan paikallaan.
Mutta nyt puolen vuoden suolauksen jälkeen vuodan kuivuttua, olikin kalvo helppo raapia pois!??

Käytin pitsaleikkuria kaapimiseen ja työ kävi nopsaan.
Joten minä en enää puhdista tuoreesta taljasta kuin pahimmat pois ja suolaan hyvin. Ja annan olla suolassa reilun ajan. Suola hajottaa proteiineja ja kuivattaa kalvoja ja muita epäpuhtauksia taljasta. Ja näin se puhtaaksi kaapiminen helpottaa.
Muutenkin kuivan taljan puhdistus terassilla, kevätauringossa on mukavempaa, kuin raskaan, tuoreen ja märän taljan repiminen pesuhuoneessa.
Täteräsharja on  hyvä väline kaapimaan kalvoa pois.

Seuraavaksi veteen turpoamaan

Liotus

Käytä mieluiten muoviastioita kemikaalien takia. EI alumiinia

Liotusvedessä tulee olla suolaa. Se estää nahan liiallisen turpoamisen ja estää myös bakteeritoimintaa.
Minun nahka on jo ollut 6kk suolassa, mutta en löytänyt mistään erillistä mainintaa tuleeko vesi suolata vain jos liotetaan tuoretta nahkaa vai tarvitaanko suolaa myös suolattuihin nahkoihin.
Siksi laitoin varalta suolan ohjeen mukaan. Otan neuvoja vastaan jos joku osaa tarkentaa.

Paljuni on 80l ja Biltemasta laastipaljun nimellä. Maksoi 10 euroa.

Liotusvesi 1-2 taljalle:

20l noin 20 asteista vettä
20g fairya
200g merisuolaa 

Liota tässä vedessä 8h ja kaavi taas vuotaa.
Vuodassa on sisällä rasvaa joten periaatteessa ei voi kaapia liikaa. Tämä taljan oma rasva on saatava pois. Joten kaavinta tulee olla voimakasta ja tehdä sopivasti painamalla.

Kaada vanha vesi pois ja laita paljuun kylmää vettä ja 300g suolaa ja liota taljaa siinä toiset 8h.
Hyvin liotettu on puoliksi parkittu. Mutta toisaalta joistakin nahoista lähtee helposti karvat liotuksessa. Eli nämä ohjeet ovat lampaan nahalle.

Pesu

Pesuohjeet on ylempänä.

Mutta jos talja on pesty hyvin ennen suolausta, sitä ei tarvitse nyt tehdä.
Valkoisen taljan voi valkaista kloorittomassa valkaisuaineessa. Mutta minä en edes tiedä mitä on klooriton valkaisuaine :D
Minä jätin pesun väliin, koska taljani on pesty ennen suolausta.

Taljan valutus

Liotuksen ja pesun jälkeen on talja saatava taas kuivaksi. Ja se tarkoittaa vain ylimääräisen veden poistamista karvoista. Voit jättää taljan valumaan pummille tai helpointa on taas lingota se koneella.
Jos linkoat koneessa, niin talja onkin jo heti valmis seuraavaan käsittelyyn.

Piklaus

Piklauksella tarkoitetaan nahan avausta, eli avaamalla nahan huokoset saadaan parkitusaineet tehoamaan paremmin.
Piklausliemen tulee olla hapanta. Oikea ph-arvo on 2-2,5.
Ostin tähän tarkoitukseen apteekista mittaliuskaa. Se oli yllättävän kallista, mutta onneksi se kestää pitkään.

Happamuus saadaan hapoilla. Esimerkiksi maitohapolla, muurahaishapolla tai muilla.
Maitohappo ja muurahaishappo on kallista suomessa. Ebaysta löytää ainakin muurahaishappoa edullisesti, nimellä Formic Acid.
Itse aion kokeilla seuraavaksi akkuhapolla. Se ei maksa kuin kympin litra.
Kokeilin ensimmäisellä kerralla maitohapolla, koska siinä ei tarvitse käyttää hengityssuojaimia, eikä suojakäsineitä, eikä happoa tarvitse neurtalisoida. Esimerkiksi akkuhappo kuuluu neutralisoida soodalla.

Nahkurin kirjassa on tarkat määrät miten aineet lasketaan piklausliemeen. Yhtä nahka kiloa varten tulee olla 20l vettä. Ja kohti vesilitraa tietty määrä aineita.
Minä laskin tarvikkeet kahta nahka kiloa kohti, mutta muokkasin kuitenkin kaksi nahkaa samassa liemessä, eli noin 4kg.
Joten tässä minun esimerkissä, pystyy muokkaamaan joko isomman nahan tai kaksi pienempää.
Minun nahat olivat 6kk ikäisen suomenlammas uuhen taljoja. Kooltaan siis noin keskikokoisia.


Aloita piklausliemen tekeminen näin:

Sulata 1600g suolaa 10l kuumaa vettä.
lisää sitten kylmää tai haaleaa vettä siten että saat 40litraa noin 30 asteista vettä.

Eli 40l, +30 asteista vettä ja 1600g suolaa

Laita nahka(t) 30 minuutiksi tähän suola liemeen. Liikuttele välillä.
-tarkoitus on saada nahka suolautumaan. Hapot turvottavat nahkaa ja suola estää sen.

Nosta talja(t) pois ja lisää happo veteen.
Tähän määrään vettä lisäsin 250g SIL-ALL 4x4 maitohappoa.
Maitohapolla kestää aikansa liueta. Mittaa vasta noin puolen tunnin päästä onko happamuus oikea.
Minä en saanut ph:ta kuin 3, mutta se riitti.
Jos huolettaa liian korkea ph. Käytä vettä 30 litraa ja 1200g suolaa.
Novaltan AL sakkautuu ph:ssa 4,5. Joten ph on saatava tarpeeksi alas.

 Laita taljat takaisin liemeen ja anna olla 24 tuntia. Liikuttele välillä.

Parkitus

Tilasin Kemin Nahkatarvikkeesta Novaltan AL ainetta 5kg. Aine tuli maksamaan noin 40 euroa, mutta sillä pärkitsee monta kertaa. Tähän satsiin meni alle kolmen euron edestä Novaltania.

Seuraava ohje koskee vain Novaltan AL parkitusainetta. Muille aineille on omat ohjeet.

Ota talja pois liemestä ja mittaa liemeen 350g Novaltan AL jauhetta. Sekoita hyvin, että jauhe liukenee kokonaan.
Lisää nyt taljat parkitusliemeen.


Nyt seuraakin ärsyttävä vaihe! Mistä tietää milloin talja on parkkiintunut?

Anna aluksi taljojen lillua liemessä, välillä sekoitellen vähintään 24 tuntia.
Sitten leikkaa pieni pala taljasta ja pudota se kiehuvaan veteen. Jos pala käpristyy kovaksi koppuraksi, nahka ei ole parkkiintunut.
Anna olla taas 12h ja kokeile uudestaan. Jos pala yhä käpristyy kovasti anna olla 6h ja kokeile vielä uudelleen.
Kun talja on parkkiintunut se taipuu vain vähän kiehuvassa vedessä ja pysyy pehmeänä.
Tarkoitus ei ole kiehuttaa kauan, vaan se ensi sekunttien reaktio tulee huomioida testiä tehdessä.

Minusta on helpointa leikata raa´asta taljasta pala ja tehdä sillä testi ensin. Sitten huomaa parkkiintuneen nahan eron raakaan.

Minä pidin kolme päivää liemessä. Muista huljutella välillä taljoja, että varmasi joka kohta taljasta parkkiintuu.

Pesu

Kun nahka on parkkiintunut, seuraa taas pesua.
Syövyttäville hapoille on omat pesuohjeet, esim. booraksilla tai soodalla neutralointi. Maitohappoa ei tarvitse neutralisoida. Minä kuitenkin lykkäsin taljan koneeseen pesupähkinän ja soodan kanssa. laitoin 30asteen villapesuohjelman ja linkosin lopuksi.
Jos haluat, että taljan kiharat eivät kiharru niin voimakkaasti, pese käsin paljussa haaleassa vedessä ja lopuksi kylmässä ennen linkousta.

Valutus

Talja tulisi saada pikkuhiljaa kuivumaan. Tämä on hankalaa jos et ole saanut käyttöösi pyykkikoneen linkoa.
Lingotun nahan kuivaus käy huomattavasti nopeammin.
Ylimääräinen vesi olisi saatava pois.
Lingotun nahan voit jättää roikkumaan yön yli kaiteelle ja sitten aamulla seuraava vaihe

Rasvaus

Hiero kosteaan nahkaan rasvaa. Minulla on vanha purkki nahanhoitoainetta. Se on lanoliini- ja mehilaisvahapohjainen. Sitä sivelin tarkasti joka paikkaan hierovin ottein.
Sitten nahka taitetaan vastakkain ja käärästään löysälle rullalle. Anna nahan rasvaantua 1-2 vuorokautta.

Pehmennys

Kun nahka on ollut rasvauksessa, ripusta se kaiteelle kuivumaan.
Aina välillä nahan kuivuessa venyttele sitä hyvin. Se on vaikeaa yksin. Koita lahjoa joku sinua auttamaan. Se voi olla vaikeaa, ainakin meillä kaikista oli ällöttävää venyttää märkää niljakasta nahkaa.
Meillä kaikki muita kiusaavat saivat rangaistukseksi tulla venyttelemään äitin taljaa ;D

Yksinkertainen turkkurin penkki

Sitten nahka alkaa kuivua, sitä mukaa rasva imeytyy nahkaan ja pinta kuivuu.
Nyt pitää aloittaa venyttelyn lisäksi pehmennys.
Minä kokeilin kaikkia keinoja mutta ne oli ihan pepasta! Ainut ratkaisu oli tehdä oikea väline siihen. Nahkurikirjassa on kuva hienosta, kaarevareunaisesta turkkurin penkistä,  mutta tein itselleni ihan yksinkertaisen ja se toimi oikein hyvin. Kaareva reuna olisi kuitenkin helpottanut nahan keskiosan muokkausta.
 Tällä oli todella helppoa ja ihan mukaavaa pehmentää nahkaa. Joka pehmennyksellä se näytti enemmän nahalta!

Turkkurin penkki

 Kirjassa on kuva oikeasta penkistä. Mutta, minusta pehmennys työ on mukavempaa seisaaltaan. Seistessä saa tarpeeksi voimaa pehmennykseen. Mutta tuo kaareva muoto olisi hyvä olla "terässä" jolla nahkaa muokataan.
Muista vaatia sitä tai sahata itse kun penkkiä tehdään. ;)

Leikkasin taljasta huonot reunat pois ja jatkoin muokkausta

Pehmennystä tulee tehdä kokoajan sitä mukaa kun nahka kuivuu. Jos sinulla tulee menoja, voit lyhyeksi ajaksi esim. päiväksi laittaa taljan rullalle viileään, ettei se kuivu liian nopeasti.

Kun nahan pinta alkaa olla kuiva, harjaa  pintaa teräsharjalla. Ihan reilusti voimakkain liikkein.
Tämä irroitaa viimeisiä kalvoja nahasta ja tekee sen pinnasta pehmeää ja miellyttävää.

Siis:
venyttelyä
pehmitystä
harjausta

Näitä kolmea tee samalla kun nahka kuivuu.
Kun talja on täydellisen kuiva, sen tulisi olla pehmeä ja ihana ja valmis!!

Minulla oli jäänyt taljan reunoihin liikaa kalvoja ja ne eivät olleet parkkiintuneet kunnolla ja jäivät koviksi tai muuten ällöttäviksi. Leikkasin ne saksilla pois ja viimeistelin siten taljan.

Teräsharjalla reilua harjausta

Karvapuolen viimeistely

Seuraavana onkin sitten karvapuolen viimeistely.
Kerää ja puhdista roskat. Jos talja on pitkäkarvainen, selvitä takut ja suorita tapulit tai harjaa auki.
Minä keräilin vain roskat ja suoristin tapuleita. Tykkään kikkara karvasta.

Yksin teurastaessa on helpompi jos talja on lyhyt karvainen. Myös muokkaus ainakin naisihmiselle on paljon raskaampaa pitemmällä karvalla. Suosittelen ensimmäiseksi taljaksi lyhytkarvaista ja kooltaan pienimmästä päästä.


Seuraavaksi sitten vain ihailemaan omaa käden jälkeä!!!

Talja on niiiiin ihana!

6-vuotias filmasi tämän :)

Toisessa taljassa näkyy karitsan ruskea täplä :)

Seuraavaksi kokeilen edullista pikkelilientä akkuhapolla ja teen sitten siitäkin jonkinmoisen selvityksen :)