e
Niin kaunis!! Täydellinen
Noin kahden tunnin ikäinen. Tämä sai lapsivettä tai limaa keuhkoihinsa, mutta vaikuttaa oikein reippaalta.
Emo on niin huolehtivainen ja juttulee karitsoille sellaisella pienellä äkinä-äänellä.
Ensimmäiset yritykset tissille. Musta onnistui heti ja onkin kaikista reippain.
Akselipässi on todella kiinnostunut poikasista.
Musta käy reippaasti tissillä vähän väliä :)
Emo nuolee ja puhdistaa kokoajan.
25.01.2011
Katselen aamulla lampolaan ja ihmettelen, ettei lampaita näy.
Mahan pohjaan tulee kumma aavistus ja puen vaatteet päälle.
Ja siellähän emo nuolee juuri syntynyttä karitsaa!!
Juoksen kamalaa kyytiä sisälle hakemaan pyyhkeitä.
Karitsan kuivaaminen ei olekkaan ihan helppo juttu!
Minulla menee melkein kymmenen vaippa harsoa ja karitsa on yhä kostea ja sen hengitys rohisee kovasti.
Se ei jaksa aivastaa limaa nenästään ja suussakin on paksua limaa.
Puhdistan rätillä sekä suun, että nenän ja imaisen omalla suulla limaa pois. Joudun tekemään sen monta kertaa.
Karitsa on sen verran märkä, että nappaan sen mukaan ja vien sisälle kuivateltavaksi.
Emo on rauhallinen ja jää lampolaan.
Kuivaan karitsan, imen vielä limaa pois ja jätän sen vilttiin käärittynä leivinuunin viereen.
Otan kipon mukaan ja lähden lypsämään emolta ternimaitoa.
Lampolassa odottaa huutava emo joka juuri on pinnistänyt pienen mustan karitsan pään ulos!!
Aloitan heti suun puhdistuksen kalvoista ja emo pinnistää karitsan ulos.
Parhaani mukaan puhdistan päätä ja suuta ja imen saman tien limoja pois, ettei karitsa vetäisisi niitä hengitystiehen
Helpointa on ensin kuivata pahin lima oljilla pois ja sen jälkeen vasta pyyhkeillä.
Mutta pyyhkeitä kuluu iso kasa!
Musta karitsa on vahva ja heti kuivauksesn jälkeen imee tissiä, kun autan sitä!
Mutta vien tämänkin sisälle kuivatettavaksi ja samalla terniä ensimmäiselle.
Kun musta pikkuinen on kuiva ja vilteissä, menen takaisin ja siellä jo synnytetään kolmatta!
Mies antaa sillä aikaa rohisevalle karitsalle ruiskulla maitoa ja katsoo perään.
Kuivailen kolmatta ja vien senkin sisälle kuivatettavaksi ja vien mustan takaisin emolle.
Musta onkin todella reipas ja pääsee tissille.
Niin sitten kannan yksitellen karitsoja takaisin emon luokse ja autan niitä tissille.
Kaksi on oikein reippaita, mutta tämä joka vetäisi lapsivettä keuhkoon on vähän vaisumpi ja hänen on vaikeampi imeä. Suuhun tahtoo tulla limaisia pukluja.
Että olisiko karitsa vähän niellytkin lapsivettä??
Toiset lampaat ovat kaikki siällä lampolassa emon tukena. Kukaan ei häiritse ja hyvin sievästi käyvät nuuskimassa kaulaa venytellen karitsoita, kuin kokeillen, mitä emo sanoo.
Mutta emo on rauhallinen ja sallii tutustumisen.
Akselipässi on kaikkein uteliain. Hän käy kovasti nuuskimassa karitsoita.
Aurinko paistaa ja ulkona on -16.
Normaalisti kaikki olisivat pihalla, mutta nyt pötköttelevät lampolassa emon seurana :)
Vein emolle lämmintä hunajavettä keksejä, herneitä ja kuivattuja lehtiä ison kasan. Ja tietenkin heinää.
Heinä ja kuivatut lehdet ovat näköjään kaikista maittavinta.
Ja kaikkihan ei mene kuin suunnittelee!! Minun asentama lämpölamppu löi vain sulaketta pois päältä..
Se on nyt miehen korjattavana ja tilalla on vain pikkuinen hehkulamppu.
Minulla oli puhallin valmiina, mutta lampolassa on plussan puolella? Ilmeisesti pehku jo vähän palaa ja koska kaikki muutkin viihtyvät nyt sisällä, niin sekin lämmittää kovasti.
Karitsat näyttävät voivan hyvin, eivätkä näytä palelevan.
Muut rauhoittuivat märehtimään kun synnytyskivut olivat ohi.
Niin kauan kuin lammas synnytti, niin kaikki töröttivät ympärillä huolestuneena.
Emo pitää jättää rauhaan leimautumaan karitsoihin.
Mutta koska meidän lapaat ovat lemmikkejä ja tottuneet lapsiini, päästin lapset katsomaan karitsoita.
Olimme hiljaa ja rauhallisia. Emo ei tuntunut panevan pahakseen.
Tässä kuva paksusta ternimaidosta mitä karitsat saivat heti.
Ja kaksi kirjaa, joita olin onneksi jo muistutellut.
Nyt pitää kerrata imetysruokintaa.
